Miksi juuri sinut pitäisi valita vasemmistoliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi?
Laura Meriluoto: Pidän itseäni työteliäänä, vastuuntuntoisena, yhteistyökykyisenä ja pitkäjänteisenä ihmisenä. Punavihreät arvot ovat minulla selkäytimessä, ja olen valmis puolustamaan niitä sinnikkäästi. Puheenjohtajana olisin helposti lähestyttävä ja pystyisin uskoakseni puhuttelemaan monenlaisia ihmisiä, myös liikkuvia äänestäjiä.
Minja Koskela: Olen tullut mukaan vasemmistoliittoon ja vasemmistoliikkeeseen, koska politiikan tekeminen ei ole minulle vaihtoehto vaan intohimon sanelema velvollisuudentunne. Kun kohtaan vääryyden tai näen epäoikeudenmukaisuutta, haluan korjata asian ja puutun siihen.
Vasemmistoliiton puheenjohtajuus on äärimmäisen innostava tehtävä, koska siinä pääsee laittamaan itsensä 200-prosenttisesti likoon paremman Suomen ja maailman puolesta. Se innostaa myös siksi, että liikkeeseen kuuluu uniikki yhdessä tekemisen meininki. Politiikka ei ole yksilösuorittamista vaan tiimipelaamista.
Gashaw Bibani: Olen rohkea, sinnikäs ja hahmotan isoja kokonaisuuksia. Pidän näitä tärkeinä piirteinä puheenjohtajalle. Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävä on tärkeä ja merkityksellinen pesti, jossa pääsee vahvasti vaikuttamaan poliittisen kentän muotoutumiseen.
Uussuomalaisena ajassa, jossa rasismi rehottaa eduskunnassakin on tärkeää, että puolueen merkittävissä tehtävissä myös näkyy Suomen monimuotoisuus. Olen valmis laittamaan itseni likoon Suomen parhaassa puolueessa vahvassa yhteistyössä meidän jäsenistön ja puoluejohdon kanssa.
Mikä on vasemmistoliiton tärkein tehtävä seuraavien viiden vuoden aikana?
Laura Meriluoto: Nykyinen hallitus on tehnyt jo nyt suurta vahinkoa yhteiskunnassamme, eikä meno näytä ainakaan paremmaksi muuttuvan. Seuraavan viiden vuoden aikana tärkein tehtävämme on varmistaa, että oikeiston valta heikkenee niin eduskunnan kuin kuntien ja hyvinvointialueiden tasolla. Tämän voimme tehdä tarjoamalla ihmisille uskottavan punavihreän vaihtoehdon yhteistyössä muun vasemmiston ja toki myös muun poliittisen kentän kanssa, kunhan emme joudu luopumaan keskeisistä periaatteistamme.
Aivan liian monet suomalaiset kokevat olonsa turvattomaksi, kun palvelut heikkenevät, työelämä muuttuu yhä epävarmemmaksi ja tulevaisuudessa häämöttää tuhoisia uhkakuvia. Meidän tehtävämme on edistää toimia, joilla ihmisten usko tulevaan paranee. Samalla kun pyrimme esimerkiksi turvaamaan laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla Suomessa, täytyy meidän myös edistää toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Viiden vuoden päästä toivottavasti istumme hallituksessa toteuttamassa omaa visiotamme.
”Meidän tehtävämme on edistää toimia, joilla ihmisten usko tulevaan paranee.”
Minja Koskela: Seuraavien viiden vuoden aikana Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit sekä eduskuntavaalit. Vasemmiston tärkein tehtävä on voittaa vaalit, jotta pääsemme tekemään politiikkaa, jolla muutetaan Suomea ja maailmaa oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Kunta- ja aluevaalit ovat arjen vaalit, joissa päätetään muun muassa sote-palveluiden saatavuudesta ja koulutuksen tasa-arvosta. Hallitus on osoittanut, että oikeistolla ei ole tarjota yhtään mitään kummankaan kehittämiseen, mutta vasemmistoliitolle ihmisten arjen parantaminen on kaiken toiminnan ytimessä.
Gashaw Bibani: Meillä on paljon tärkeitä tehtäviä, mutta kriittisimpänä näen nykyhallituksen heikennysten jälkien korjaamisen, jotta pääsemme pikimmiten paikkaamaan ilmastovelkaamme, koulutusvelkaa ja hoitovelkaa. Pitkäjänteinen ja strateginen toiminta, joka ylittää vaalikaudet ja perustuu tutkittuun vaikuttavuuteen, on avain siinä onnistumisessa.
Vihreän siirtymän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen systeemin jälleenrakennus ottaa huomioon niin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat, kuin työntekijät ja pienyrittäjät. Meillä on paljon tekemistä yleisen narratiivin haltuun ottamisessa, jotta politiikkamme ei olisi reaktiivista, vaan harkittua, juurisyihin ja tietoon perustuvaa.
Mitä uutta toisit vasemmistoliittoon?
Laura Meriluoto: En ajattele, että vasemmistoliitto olisi minkään suuren remontin tarpeessa. Päinvastoin olemme kasvattaneet suosiotamme ja viestillemme on selvästi ollut kysyntää. Puheenjohtajakin on ollut paras mahdollinen.
Ehkäpä vahvistaisin puolueen puheenjohtajana tietynlaista alueellista profiilia, itäsuomalainen kun olen. Siitä voisi olla hyötyä, kun tavoittelemme yhä laajempia kansanjoukkoja äänestämään meitä ja osallistumaan liikkeemme toimintaan.
Minulle on myös kertynyt aika pitkältä ajalta osaamista eriarvoisuuskysymyksiin liittyen sekä työn että opintojen kautta, ja tämä varmasti näkyisi vahvasti omassa toiminnassani puheenjohtajana. Järjestötyön ammattilaisena olisin mielelläni mukana kehittämässä puolueen sisäistä järjestötoimintaa yhä vahvemmaksi yhdessä muiden puolueen toimijoiden kanssa.
Minja Koskela: Toivon tuovani vasemmistoliittoon lisää uusia jäseniä! Haluan myös rikkoa sitä stereotypiaa, että kaupunkilaisnainen ei osaisi puhua työmarkkinapolitiikasta tai duunarimies ei olisi kiinnostunut ilmastokysymyksistä.
Vasemmistoliitto on arvopuolue, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kunnianhimoisen ilmasto- ja luontopolitiikan äärellä. Sitä ajatusta haluan vaalia ja vahvistaa.
Gashaw Bibani: Olen taustaltani aktivisti ja uskon vahvaan yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen ja kansainvälisten sisarpuolueiden kanssa. Pyrkisin vahvistamaan vasemmistoliikkeiden yhteistyötä ja näin tuomaan joukkovoiman vaikuttavuutta politiikkaan. Uskon tällaisen yhteistyön tuovan myös lisää jäseniä ja potentiaalisia äänestäjiä meille.
Kulttuurinen pääoma antaa myös perspektiiviä erilaisesta maailmasta ja niiden poliittisista ilmiöistä. Kansainvälistyvässä Suomessa se on tärkeä ominaisuus.
Vasemmistoliitto on saanut yli 4 500 uutta jäsentä eduskuntavaalien jälkeen. Miten nämä ihmiset saadaan mukaan puolueen toimintaan?
Laura Meriluoto: Toimintamme pitää olla innostavaa ja houkuttelevaa erityisesti paikallistasolla. Kaikenlaisten ihmisten pitää kokea olonsa tervetulleiksi tilaisuuksiimme. Ennen kaikkea toimintaan osallistumisesta pitää jäädä hyvä mieli.
Tätä kirjoittaessani minulla on takana erittäin mukava toripäivä Kuopiossa vasemmiston teltalla. Olen viime vuosien aikana ilokseni havainnut, että kyseisellä teltalla toimivien aktiivien määrä on kasvanut ja toiminnassamme on nyt mukana ihmisiä varsin erilaisista taustoista. Uskoisin, että syynä tähän on ollut puolueen tekemän politiikan lisäksi se, että ihmiset viihtyvät keskenään ja kokevat toiminnan merkitykselliseksi.
On hyvä muistaa, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia liikkeemme hyväksi. Joku saattaa mieluiten pystyttää teltan ja tarjoilla ihmisille mehua, toinen haluaa ehkä kokoontua yhdessä käsitöiden äärelle parantamaan maailmaa ja kolmas voi kantaa kortensa kekoon tykkäilemällä ja kommentoimalla vasemmistoliiton edustajien sosiaalisen median postauksia.
Minja Koskela: On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus osallistua omien vahvuuksien ja omien resurssien puitteissa. Puheenjohtajan täytyy yhdessä puoluetoimiston kanssa onnistua osallistamaan ihmisiä useilla eri tavoilla ja luoda tilaa jäsenistön omalle aktiivisuudelle.
Piireissä ja osastoissa tehdään jo nyt runsaasti hyvää työtä yhdessä jäsenistön kanssa – esimerkiksi tänä vuonna on ympäri Suomea järjestetty lukuisia uusien iltoja, joissa uudet jäsenet ovat voineet tulla mukaan toimintaan. Kaikkea tätä on tuettava myös jatkossa. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että teemme tätä tavoitteiden takia, joten poliittista kampanjatyötä on tehtävä jatkuvasti, ei ainoastaan vaalikampanjoissa.
Gashaw Bibani: Uskon, että jokainen näistä uusista jäsenistä on tullut mukaan tarpeesta tehdä muutoksia vallitsevaan tilaan. Tällöin on meidän tehtävä antaa vaikuttamismahdollisuuksia mahdollisimman monipuolisesti.
Monille yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää, eikä tuolloin aktiivinen tekeminen ole edes välttämätöntä. Niin uusien kuin vanhojen jäsenten pysyvyyttä tulee vaalia kunnianhimoisen, innostavan ja ajan hengessä uusiutuvan politiikan avulla.
Vasemmistoliitolle on mitattu sen historian parhaita kannatusmittauksia tänä vuonna. Miten kannatus saadaan pysymään näissä lukemissa?
”Meidän tulee kehittää monikanavaista viestintää ja valtavirtaistaa poliittinen viestimme ilman populismia.”
Laura Meriluoto: Olemme tällä hetkellä tosiaan hyvissä asemissa. Kannatusmittaukset ovat merkki siitä, että olemme yhdessä liikkeenä tehneet oikeita asioita oikeaan aikaan.
Seuraava tilaisuus näyttää voimamme on ensi vuoden kunta- ja aluevaalit. Meidän täytyy pystyä ulosmittaamaan gallup-kannatus noissa vaaleissa, eikä tehtävä tietenkään ole helppo. On tärkeää, että pidämme kiinni omista arvoistamme ja puolustamme tinkimättömästi ihmisarvoa ja oikeudenmukaisuutta. Meidän tulee jatkaa oikeistopolitiikan vahvaa haastamista valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.
Tulevan puheenjohtajan on pystyttävä viestimään vasemmistoliiton vaihtoehdoista laajalle yleisölle uskottavalla tavalla. Ihmiset on saatava aktivoitua liikkeelle vastustamaan oikeiston tuhoisaa politiikkaa ja rakentamaan parempaa yhteiskuntaa.
Minja Koskela: Vasemmistoliiton kannatus on noussut pitkäjänteisellä politiikalla eli sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen sekä kunnianhimoiseen ilmasto- ja luontopolitiikkaan liittyvien tekojen ja omien avausten avulla. Sen lisäksi, että meidän on jatkossakin oltava johtava oppositiopuolue hallituksen haastamisessa, on meidän viestissämme potentiaalia myös valtavirraksi.
Ihmiset ovat laajasti turhautuneita hallituksen eriarvoistavaan politiikkaan ja leikkauksiin kulttuurista, sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja ihmisten toimeentulosta. Tämä turhautuminen on mahdollista kääntää toiminnaksi. Me olemme puolue, joka osoittaa teoillaan ja poliittisilla avauksillaan, että tulevaisuus on kaikille parempi.
Gashaw Bibani: Kannatuksen nousu on merkki siitä, että viestimme ja toimintamme puhuttelee yhä laajemmin. Puolueemme on vahvalla oppositiopolitiikallaan onnistunut kääntämään nykyhallituksen aiheuttaman turhautumisen vahvaksi protestin ääneksi. Se ei yksin kuitenkaan riitä ylläpitämään kannatusta pitkän päälle. Meidän tulee kehittää monikanavaista viestintää ja valtavirtaistaa poliittinen viestimme ilman populismia.
Miehet ja naiset ovat tutkimusten mukaan ajautumassa eri puolille poliittista kenttää. Voiko vasemmistoliitto muuttaa tätä trendiä?
Laura Meriluoto: Kyllä me voimme omalta osaltamme vaikuttaa siihen. Politiikan tutkija Hanna Wass on todennut, että politiikan asiakysymyksissä sukupuolten erot ovat pienempiä kuin identiteettiä kysyttäessä. Tästä kenties voi päätellä, ettei meidän tarvitse muuttaa tekemäämme politiikkaa houkutellaksemme useampia miehiä puolellemme. Sen sijaan pitäisi miettiä, miten tekisimme vasemmistolaiseksi identifioitumisesta ikään kuin helpompaa.
Tärkeää on, että tarjoamme monipuolisesti erilaisia samaistumisen kohteita kaikenlaisille ihmisille ja kaikille sukupuolille. Myös toimintaan osallistumisen mahdollisuuksien pitää olla moninaisia, jotta mahdollisimman monelle löytyisi mielekästä tekemistä ja mielekäs rooli puolueesta.
Minja Koskela: Politiikan sukupuolijakoa mukaileva eriytyminen on laaja kansainvälinen trendi, johon yhden puolueen on vaikea vaikuttaa. Me voimme kuitenkin tehdä osamme huomioimalla jäsenistömme moninaisuuden ja muistamalla aktiivisesti, että moninainen jäsenistö on puolueelle rikkaus, joka vahvistaa demokratiaa.
Vasemmistoliitolla on jo olemassa miespoliittinen ryhmä, joka pohtii sukupuolikysymyksiä nimenomaan miesten näkökulmasta. Vastaavaa toimintaa tulee tukea ja vahvistaa, jotta puolue säilyy aidosti moniäänisenä.
Gashaw Bibani: Uskon, että elämme eräänlaista siirtymien kulta-aikaa. Vasemmistoliitto edustaa progressiivisuutta ja haastaa tyypilliset hierarkiat ja valkoisuusnormit. Oikeisto tarjoaa nostalgiaa menneestä maailmasta, johon monet takertuvat uuden pelossa. Tämä ilmiö on kansainvälinen, eikä rajoitu Suomeen.
Uskon, että ajan kanssa sukupuolinormit häviävät ja poliittisen sisällön merkitys korostuu, jolloin tärkeintä on juuri monipuolinen politiikka, joka antaa sijaa ja mahdollisuuksia kaikenlaisille ihmisille.
Millainen paikka Suomi on elää kymmenen vuoden päästä?
Laura Meriluoto: Toivon ja teen töitä sen eteen, että Suomessa elää kymmenen vuoden päästä ihmisiä, jotka voivat luottaa tulevaisuuteen ja kokea olonsa turvalliseksi. Lapset ja nuoret näkevät, että yhteiskunta tekee kaikkensa elinkelpoisen ympäristön säilyttämiseksi. Ikäihmiset luottavat siihen, että sosiaali- ja terveyspalvelut ottavat koppia sitten, kun ei itse pysty enää huolehtimaan itsestään.
Työssä käyvien ei tarvitse pelätä työnantajien mielivaltaa. Maahan muuttaneet kokevat itsensä tervetulleiksi ja yhteiskuntamme täysivaltaisiksi jäseniksi. Ne, jotka eivät pysty syystä tai toisesta käyttämään lisääntyneitä sähköisiä palveluita, saavuttavat tarvitsemansa palvelut muita reittejä pitkin. Mielenterveysongelmista kärsivät saavat nykyistä paremmin apua. Joka puolella Suomea on tarjolla kohtuuhintaista asumista.
Toivon myös sydämeni pohjasta, että Euroopassa on saatu aikaan rauha, eikä suomalaistenkaan tarvitse pelätä sotaa.
”Me olemme puolue, joka osoittaa teoillaan ja poliittisilla avauksillaan, että tulevaisuus on kaikille parempi.”
Minja Koskela: Kymmenen vuoden päästä Suomi on jälleen vahva sivistys-, hyvinvointi- ja oikeusvaltio. Vasemmiston oltua vallassa oikeistohallituksen tavoite rapauttaa hyvinvointivaltio on torpattu: olemme vahvistaneet sote-palveluita palauttamalla kahden viikon hoitotakuun ja suitsimalla kalliiden ostopalveluiden käyttöä; olemme vahvistaneet työntekijöiden oikeuksia ammattiliittojen joukkokanneoikeudella ja luottamusmiehen aseman vahvistamisella; olemme tukeneet luonnon monimuotoisuutta ja hillinneet ilmastonmuutosta vahvistamalla hiilinieluja ja panostamalla ennallistamiseen; olemme vahvistaneet demokratiaa vaalimalla kulttuurin moniäänisyyttä ja tunnustaneet taiteen yhteiskunnallisen merkityksen.
Kymmenen vuoden kuluttua vasemmisto on vahva alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopassa. Silloin tulevaisuus on kaikille valoisa.
Gashaw Bibani: Haluaisin tarjota positiivisen maailmankuvan, mutta samalla haluan olla realistinen. Liian positiivinen maailmankuva voi johtaa harhaan ja passivoida ajattelemaan, että asiat kuitenkin järjestyvät.
Tosiasiassa meillä on valtava urakka edessä pelastaaksemme planeettamme, pysäyttääksemme autoritaarisen politiikan normalisoitumisen ja palauttaaksemme maailmaan rauhan. Suomi on nyt osa sotilasliittoa, joka asettaa meidät sotaa ja ihmisoikeuksia polkevien maiden rinnalle, sellaisten kuten Israel ja Turkki. Palestiinan kansanmurha uhkaa yltyä laajamittaiseksi sodaksi Lähi-idässä ja sen myötä kansainvälisen lain mureneminen uhkaa koko maailmanjärjestystä.
Samaan aikaan kurjistava talouspolitiikka ohjaa maapallon varallisuutta yhä harvemmille ja kasvattaa luokkakuilua. Jotta Suomi ja muu maailma olisi elinkelpoinen ja hyvinvoiva on meidän vähennettävä reaktiivisuutta kiihtyvässä maailmanpolitiikassa.
Se haastaa meitä ohjaaman tulevaisuutta jo tässä hetkessä. Pitkäjänteisyyttä, ennaltaehkäisyä ja erilaisia kokeiluja edellä mainittujen skenaarioiden estämiseksi tarvitaan NYT! Siihen aion sitoutua!
Vasemmistoliiton seuraava puheenjohtaja valitaan puoluevaltuuston kokouksessa 19. lokakuuta 2024. Ennen valintaa järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys, jossa äänioikeutettuja ovat kaikki puolueen jäsenet, jotka ovat liittyneet ennen 20.9.2024.
uutiskirje 