Nepalilaisessa Khardariyan maalaiskylässä puhdas vesi on iso asia ja ongelma. Kyläläisillä on vain yksi kehno kaivo, josta he ammentavat juoma- ja pesuvetensä sekä karjansa juomaveden.
– Seitsemän perhettä ja yli neljäsataa vesipuhvelia turvautuu tähän kaivoon. Kesäaikana vesi vähenee ja me kärsimme, Anjana Yadav kertoo kaivon äärellä.
– Käytämme kaivon vettä siivoamiseen, ruuanlaittoon, eläimille ja juomme sitä. Tiedämme, ettei vesi ole juomakelpoista, mutta meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, Anjanan tytär Niramala Yadava selittää.
Puhdas juomavesi on harvinaisuus
Nepalin väestöstä vain 27 prosentilla on tällä hetkellä puhdasta juomavettä. Vuoteen 2030 mennessä Nepalin hallitus aikoo nostaa turvallista juomavettä saavien määrän vähintään 90 prosenttiin väestöstä. Khardariyan kaltaisissa kylissä joudutaan kamppailemaan, että saadaan vettä ylipäätään, saati puhdasta juomavettä.
Nepalin vesi- ja viemärihallinnon mukaan 80 prosentilla väestöstä on saatavillaan juomavettä, mutta tarjolla oleva vesi ei läheskään aina täytä juomavedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Useimmat ihmiset ovat riippuvaisia jokien ja lampien kaltaisista pintaveden lähteistä, jotka eivät välttämättä ole turvallisia. Puhtaan juomaveden puutteesta kärsivät yhteisöt kärsivät usein myös puutteen terveydellisistä seurauksista.
Saastuneesta vedestä johtuvat taudit ovat Nepalissakin vähenemässä, mutta kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n tilastojen mukaan esimerkiksi ripulitauteja rekisteröidään yli 140 000 tapausta vuosittain. Ripulitaudit kuuluvat Nepalin kuolinsyiden kymmenen kärkeen.
Hallitusta ei kiinnosta
Lausasan kylässä Sarita Rana Magar odottaa vuoroaan kylän vesipisteellä, jonka hanaan vesi tulee läheisestä lähteestä.
– Meillä ei ole tarpeeksi juomavettä. Parinkin ämpärillisen saaminen on nykyään työn takana. Yhden neljänkymmenen litran ämpärin täyttämiseen menee puoli tuntia ja minä tarvitsen päivittäin vähintään kolme ämpärillistä, Magar kertoo valuttaessaan vettä ämpäriin.
Julkilausumatasolla turvallinen juomavesi on valtion prioriteetteja, mutta käytäntö kertoo toista. Puhtaan juomaveden toimittamiseen valtion budjetissa varatut varat ovat vähentyneet, vaikka tarve on kasvanut. Vesivaraministeriön insinööri Madhu Timalsina sanoo, ettei hallitus ole kiinnostunut laajentamaan vesiturvaa.
– Tietojemme mukaan 73 prosentilla väestöstä ei ole turvallista juomavettä. Vuoteen 2030 mennessä prosentin pitäisi pudota kymmeneen, mutta meillä ei ole voimavaroja jatkaa juomavesiohjelmia ja tavoite on saavuttamaton. Vesi ei ole hallituksen prioriteetti, Timalsina toteaa.
Vesivaraministeriön tämän vuoden budjetti on 28 miljardia Nepalin rupiaa (n. 186,5 miljoonaa euroa), viime vuonna summa oli 42 miljardia rupiaa (n. 280 miljoonaa euroa).
– Näyttää siltä, että tulevana vuonna budjetti kutistuu 22–23 miljardiin. Budjettileikkausten takia emme ole pystyneet aloittamaan uusia ohjelmia viime vuosina. Kaikki on muuten valmiina, resurssit vain puuttuvat, Timalsina sanoo.
– Kun lähteemme kuivuvat, veden niukkuudesta tulee suuri ongelma. Valitettavasti emme voi tehdä asialle mitään.