Chilen maatalous tarvitsee puoli miljoonaa sukupolvenvaihdosta pysyäkseen omavaraisena. Nuorten mahdollisuudet jäädä maalle ja jatkaa maanviljelyä ovat kuitenkin huonot. Maaseutunuorten puheenjohtajan Fernando Huertan mukaan sukupolvenvaihdokset ovat loistaneet poissaolollaan jo vuosia.
– Nuorilla ei ole mahdollisuutta kehittää kannattavaa toimintaa, sillä vettä, maata ja resursseja investointeihin on heikosti, Huerta sanoo.
Huertan mukaan monet nuoret jäisivät maaseudulle, jos heillä olisi edellytykset elää ja työskennellä kehittyvässä maataloudessa. Nuoret kuitenkin lähtevät, koska he eivät pääse käsiksi maahan.
20:n viime vuoden aikana viljelysmaan hinnat ovat nousseet niin paljon, että nuorten on mahdotonta ostaa tai edes vuokrata maata. Monet viljelevät sukulaistensa maita, joita heillä ei ole valmiuksia kehittää, vaikka tuotantotilojen nykyaikaistaminen olisi tarpeen.
Ratkaisuna luomutuotanto
Monien nuorten viljelijöiden tavoin myös Matías Gómez, 28, käyttää viljelyyn sukunsa maita. Gómezin tila on kooltaan 830 neliömetriä, josta 680 neliömetriä on tuotannossa. Viljelyala on osa hänen isovanhempiensa omistamaa 3 600 neliömetrin maa-alaa.
Gómez aloitti toimintansa syyskuussa 2023 ja on erikoistunut luomutuotantoon. Hän torjuu tuholaisia luonnollisin menetelmin ja on asentanut kasvihuoneeseen sadevesijärjestelmän. Erikoistuminen ekologiseen viljelyyn on kannattanut.
– Sain Maa- ja kalatalouden kehitysinstituutilta 3,5 miljoonaa pesoa (3 422 euroa) hankerahoitusta investointeihin. Asensin rahoilla yhden 5 500:n ja viisi 1 300 litran säiliötä”, hän kertoo.
Gómez aikoo rakentaa vielä 12 000 litran lammen varastoimaan lisää vettä.
– Tällä hetkellä vesijärjestelmä toimittaa minulle sadevettä neljäsosan vuodesta. Se tuo merkittäviä säästöjä vesikuluissa, Gómez sanoo.
Gómez on suosittu myyjä kotipaikkakuntansa San Bernardon viikonlopun vihannestorilla.
– Lauantaisin minulla on noin 140 asiakasta ja sunnuntaisin noin 300. Tuotteistani hyötyy noin 500 perhettä, se on mahtavaa, hän sanoo innostuneena.
Hallitus ei tue nuoria viljelijöitä
Chile on voimakas maatalouden vientimaa. Viime vuonna 3,54 prosenttia sen bruttokansantuotteesta (8,46 miljardia euroa) tuli maataloustuotteiden viennistä. Noin 12 prosenttia Maa- ja kalatalouden kehitysinstituutin rekisteröimistä viljelijöistä on nuoria. Huertan mukaan maaseudun nuorten tilannetta voidaan kuvailla kriittiseksi.
– Valtio tukee hankkeita, jotka eivät useinkaan ole kestäviä. Hallitus ei edistä maatalouspolitiikkaa, joka tarjoaisi nuorille pysyvyyttä, toimeentulon, sekä mahdollisuuksia asua maaseudulla ja kehittää elinkeinoaan maataloudessa, Huerta sanoo.
Vastaiskuna Huertan johtama Chilen maaseutunuorten järjestö on ehdottanut erityisen lainarahaston perustamista nuorille viljelijöille, jotta he voisivat saada viljelysmaata edullisin ja joustavin maksuehdoin.
Maaseutunuoret penäävät myös veden saatavuutta, rahoitusta ja tuotannollista kehittämistä, luonnonmukaisen tuotannon laatusinettejä, maaseudun liikenneyhteyksiä sekä neuvontaa ja koulutusta.
uutiskirje 