Valtiovarainministeriö on julkaissut ennusteensa Suomen talouden kehityksestä lähivuosina. Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna, mutta lähtee kasvuun vuoden 2025 aikana. Julkisen sektorin alijäämä kuitenkin kasvaa edelleen, ja valtiontalous jatkaa velkaantumistaan.
Palkansaajakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan ministeriön ennusteessa ei ollut juuri yllätyksiä.
– Nythän näyttää siltä, että EU:n alijäämäsäännöt tulevat rikotuiksi. Se johtuu siitä, että talouden ennustetta on taas päivitetty heikompaan suuntaan, Lainà kertoo.
Hänen mukaansa ennusteessa ei juuri huomioitu hallituksen tekemiä talouden sopeutustoimia, jotka ovat yksi keskeisistä syistä talouskasvun hyytymiseen.
– Sitä kautta hallituksen politiikka on edesauttanut julkisen talouden alijäämän kasvua ja EU:n alijäämäsääntöjen rikkoutumista. On hieman huolestuttavaa, että ministeriössä ikään kuin toivotaan talouskasvun nyt käynnistyvän, ja samalla vähätellään hallituksen politiikan hyydyttävää vaikutusta, Lainà pohtii.
Sopeutusten noidankehä
Patrizio Lainàn mukaan on olemassa riski, että Suomi jää jälkeen niistä julkistalouden alijäämätavoitteista, jotka pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on itse itselleen asettanut.
– Se johtaa helposti siihen, että päädytään esittämään lisäleikkauksia ja lisää sopeutusta. Sitä kautta talouskasvu taas hyytyy entisestään, Lainà kuvaa syntyvää noidankehää.
STTK:n pääekonomistin mielestä Valtiovarainministeriön ennusteessaan antama kuva Suomen talouden lähivuosien kehityksestä on poikkeuksellisen optimistinen.
– Näkymä on turhankin optimistinen siihen nähden, mikä tämänhetkinen todellisuus on vaikkapa avoimien työpaikkojen suhteen. Ne ovat romahtaneet, ja työllisyys on kehittynyt surkeasti. Työttömyys taas on kasvussa, Lainà sanoo.
Kysyntää keskuspankeilta?
Talouden elpymiseen tarvittaisiin kysyntää, joka saisi piristettyä talouskasvua ja työllisyyttä. Sitä on kuitenkin Patrizio Lainàn mukaan vaikea nähdä.
– Sekä Suomessa että kaikkialla EU:ssa taloutta sopeutetaan, ja sopeutuspaineet vain kasvavat EU:n uusien alijäämäsääntöjen myötä. Lisäksi Yhdysvaltain taloudesta kantautuu negatiivisia uutisia, ja myös USA on mahdollisesti vajoamassa taantumaan. Toisaalta siellä presidentti Joe Bidenin hallito on onnistuneesti taistellut talouden taantumaa vastaan, Lainà kertoo.
Jostain talouteen on silti saatava kysyntää. Patrizio Lainàn mukaan tällä hetkellä ainut toivo kysynnän luonnissa ovat keskuspankit ja niiden korkopolitiikka. Siinä taas ajaudutaan muna vai kana -tilanteeseen.
– Keskuspankit kyllä laskevat korkoja roimastikin, jos taloudella menee huonosti. Korkoja taas ei lasketa, jos talous kehittyy suhteellisen hyvin. Toisin sanoen: jos optimistinen talouden kehityskulku toteutuu, eivät korot välttämättä laskekaan, ja sitten ollaan pattitilanteessa, jossa kysyntää ei pääse syntymään, Lainà toteaa.