Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi tänään selvityksen sosiaalisen median julkkisten suosimasta aggressiivisesta verosuunnittelusta.
Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela näkee, että viimeaikainen keskustelu listaamattomien yhtiöiden osinkoverokikkailun laajentumisesta sosiaalisen median vaikuttajiin on yksi osoitus yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta.
− Osinkoverohuojennus on harvojen ja etuoikeutettujen ihmisten työkalu, jolla maksimoidaan omat voitot yhteisen hyvän kustannuksella, Koskela sanoo.
– Aiemmin se on kuulunut pääasiassa rikkaille miehille, mutta uutisointi osoittaa, että käyttö on laajentunut. Se on hyvinvointivaltiolle valtavan surullinen uutinen.
Minja Koskela huomauttaa, että kun verokikkailu laajenee, veropohjan aukot kasvavat. Se taas tarkoittaa sitä, että hyväosaisten ihmisten taskuun valuu entistä enemmän euroja, joita voitaisiin käyttää terveyspalveluihin, koulutukseen ja muihin julkisiin palveluihin.
Kansanedustajan mukaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus ei ole mikään viaton työkalu, jota aletaan käyttää ‘vahingossa’.
”Verotuksessa on lopulta kyse yhteiskunnallisista rakenteista.”
– Kun sellainen työkalu on olemassa, sitä kyllä käytetään. Verotuksessa on lopulta kyse yhteiskunnallisista rakenteista – siitä, kuinka vahvaa hyvinvointivaltiota haluamme tai emme halua vaalia, Koskela sanoo.
90-luvulla tehty pääoma- ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen kiihdytti yhteiskunnallista eriarvoistumista. Koskelan mukaan voisimme myös valita kulkea toiseen suuntaan, mikäli poliittista tahtoa olisi.
− Verotuksen porsaanreikien korjaaminen on lopulta meidän poliitikkojen tehtävä. Listaamattomien yhtiöiden tehoton ja haitallinen verohuojennus pitäisi räjäyttää, Koskela sanoo.