Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus heikentää muutama vuosi sitten uudistettua yhteistoimintalakia.
Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla laaditussa mietinnössä muun muassa esitetään yhteistoimintalain soveltamisalaa nostettavaksi 20:stä peräti 50 työntekijää työllistäviin työpaikkoihin, mikä pudottaa merkittävän määrän yrityksiä lain ulkopuolelle.
Lisäksi yt-lain vähimmäisneuvotteluajat lyhenisivät noin puoleen ja ne vaihtelisivat jatkossa viikosta kolmeen viikkoon. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen pitää tätä merkittävänä heikennyksenä palkansaajien työsuhdeturvaan. Hänen mukaansa on epäselvää, miten lain velvoitteet voidaan edes käytännössä täyttää, jos neuvotteluaikaa on vain viikko.
Lomautetut ja irtisanotut työntekijät tipahtavat aina taloudelliseen kuoppaan.
SAK, Akava ja STTK jättivät yt-lain muuttamista koskevaan mietintöön eriävän mielipiteen.
Palkan menetyksiä
Koskinen toteaa, että neuvottelujen lopettaminen kokonaan alle 50 työntekijän yrityksiltä ja niiden puolittaminen muilta tarkoittaa työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan runsaan 40 miljoonan euron säästöä yrityksille.
Koskinen oli SAK:n edustaja yt-lain muutoksia pohtineessa työryhmässä.
– Sen sijaan irtisanottavan työntekijälle neuvotteluaikojen lyhentyminen puolella tarkoittaa esimerkiksi kolmen viikon palkan menetystä. Päälle tulevat vielä hallituksen työttömyysturvaan ja asumistukeen tekemät leikkaukset, Koskinen arvioi SAK:n verkkosivuilla.
– Lomautetut ja tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotut työntekijät tipahtavat aina ilman omaa syytään taloudelliseen kuoppaan ja nyt sitä kaivetaan esitetyillä lakimuutoksilla syvemmäksi.
Koskisen mukaan muutokset johtavat siihen, että työntekijä joutuu yhteiskunnan tukien varaan aiempaa nopeammin.
Työnantajan pussiin
Koskinen pitää surkuhupaisana sitä, että kaavaillut muutokset heikentävät työntekijän työllistymisedellytyksiä lakiesityksen vaikutusarvioinninkin mukaan.
– Tämä paljastaa uudistuksen todelliset syyt, jotka ovat ideologiset ja satavat taloudellisesti pelkästään työnantajan pussiin, hän sanoo.
Mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 23. elokuuta. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle marraskuussa. Uusi laki tulisi voimaan ensi heinäkuun alusta.