YTK Työttömyyskassan toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo, että kassan jäsenyyttä edellyttävä yhdistys YTK Työelämä ei ole ammattiliitto.
– Suuri ero ammattiliittoihin on se, että YTK Työelämä ei ole työmarkkinaosapuoli eikä sellaiseksi ole tavoittelemassa, hän painottaa.
– Se ei neuvottele työehtosopimuksista. YTK Työelämä tarjoaa työelämän turvaa yksilöille.
Hänen mukaansa työmarkkinaosapuoleksi alkaminen olisi käytännössä hankalaa, koska YTK Työttömyyskassa edustaa palkansaajia käytännössä kaikilta aloilta.
– Lisäksi ajattelemme, että meillä on pitkäaikainen työmarkkinajärjestelmä, joka toimii. YTK Työelämässä sen sijaan on lähdetty rakentamaan sellaisia palveluita, jotka ovat tarpeen tällaiselle laajalle, eri aloilta koostuvalle jäsenkunnalle. Ne ovat esimerkiksi ihmisen työsuhteeseen liittyviä palveluita.
– Ihmiset ovat työurillaan ja työelämässä eri vaiheissa. Lisäksi alat ovat hirvittävän erilaisia siinä, kuka kaipaa ammattiliiton palveluita, kuka vahvaa neuvottelupuolta ja kuka joitain muita palveluita.
Hän muistuttaa, että työelämä on erilaista kuin vaikkapa 20 vuotta sitten.
– Ihmiset vaihtavat alaa ja ammattia useammin. Ennen oli paljon pitkiä työuria.
Hän ei usko YTK:n nakertavan ammattiliittojen asemaa.
– Näen pikemminkin, että toimintakenttä on tullut monimuotoisemmaksi ja joissain asioissa YTK on ehkä kehittänyt sitä. Tähän markkinaan mahtuu erilaisia toimijoita.
Tällainen järjestelmä
Puheet YTK:laisista vapaamatkustajina eivät miellytä Hännistä.
– Suomessa on yleissitovat työehtosopimukset. Se ei ole jäsenemme vallassa ollut asia. Järjestelmä on luotu tällaiseksi, ja sitten ihmiset tekevät omia valintojaan.
Sitäkään Hänninen ei allekirjoita, että YTK mahdollistaisi vapaamatkustamisen. Hän muistuttaa siitä, että YTK:n työttömyyskassan jäsenyys ei estä kuulumasta ammattiliittoon.
– Mielestäni ammattiliittojen pitää rakentaa sellaiset palvelut, että ammattiliiton jäsenyys kannattaa ja kiinnostaa.
”Olemme keskinäisen vastuun yhteisö kuten kaikki muutkin työttömyyskassat.”
Myöskään sitä Hänninen ei allekirjoita, että YTK olisi työnantajien ohjaama taho.
– Emme ole millään tavalla sidoksissa mihinkään työnantajajärjestöön, vaan olemme keskinäisen vastuun yhteisö kuten kaikki muutkin työttömyyskassat, hän sanoo.
– Jäsenet omistavat työttömyyskassan, ja jäsenistökokous on ylin päättävä elin.
Hänninen nostaa kuitenkin esiin sen, että YTK:n hallituksessa istuu ihmisiä, jotka toimivat yritysmaailman johdossa.
– Se johtuu siitä, että työttömyyskassan pyörittämiseen tarvitaan osaamista laajasti. Haemme hallitukseen eri alojen osaajia, jotta hallitus pystyy valvomaan operatiivista toimintaa.
Ensikertalaiset enemmistöä
YTK Työttömyyskassan uusista jäsenistä arvioidaan voivan olla ensimmäistä kertaa työttömyyskassaan liittyviä jopa 70 prosenttia. Tämä perustuu siihen, että he eivät ole kassanvaihtajia, joiden vaihdon uusi kassa hoitaa. Myös nuoria YTK-kassa vetää paljon puoleensa.
– Jäsenet suosittelevat meidän jäsenyyttä. Meille on helppo liittyä, ja jäsenyys on helppo hoitaa. Alan vaihto ei vaikuta jäsenyyteen. Ansioturva on aina kunnossa.
YTK Työttömyyskassan jäsen voi liittyä YTK Työelämän jäseneksi vain 24 euron vuosimaksulla. Hännisen mukaan edullinen hinta johtuu siitä, että järjestelmä on rakennettu vuosien saatossa suppeasta laajemmaksi.
– Jäsenmäärä kasvu mahdollistaa sen, että pienelläkin summalla jäsentä kohti pystytään kehittämään palveluja. Vaikka 15 000 jäsentä saisi vuodessa lakineuvontaa, se on pieni osa jäsenistä.