Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen säästöpäätösten vuoksi tehdään monia tyhmiä yksittäisiä päätöksiä. Valtioneuvoston tilaaman Kansalaispulssi-kyselyn lakkauttaminen on yksi niistä.
Olisi pöhköä ajatella, että kysely lakkautetaan sen vuoksi, että hallitus on saanut siinä huonoja arvosanoja. Toinen vaihtoehto on sitten paljon huolestuttavampi: jos lakkautuspäätökseen on millään tavoin vaikuttanut hallituksen suosio, on hallitus vielä karumpi kuin on ajateltu.
Joka tapauksessa lakkautuspäätös on pöhköä siksi, että kyselyllä saadaan kootusti säännöllisin väliajoin luotettavaa julkista dataa ihmisten mielipiteistä. Kansalaispulssin kyselyjen ansiosta on esimerkiksi helppo seurata, kuinka paljon suomalaiset luottavat terveydenhuoltoon.
Neljässä vuodessa luottamus siihen on rapissut todella paljon. Vuonna 2020 siihen luotti noin 90 prosenttia, nyt luku on reilusti alle 70 prosenttia. Samaan tapaan alas on tullut ihmisten kokema luottamus koulutusjärjestelmään.
Oikeistohallituksen suosio viime kauden hallitukseen on sitten oma lukunsa. Marinin hallituksen suosio oli loppuvaiheessakin selvästi yli 60 prosenttia, kun Orpon jengin suosio on korkeammillaan ollut noin 50 prosenttia.
Kun Kansalaispulssi-kysely lakkautetaan, ei näitä lukuja saada enää kootusti. Kansalaisten mielipiteitä kyllä kartoitetaan jatkossakin, mutta yhtä helposti saatavilla tietoa ei enää ole saatavilla.
Virkamiehen tekemää päätöstä voi toki ymmärtää, kun excelin vaatima säästöjen loppusumma pienenee jälleen hieman lisää ilman henkilöstövaikutuksia. Yhteiskunnan vaikutukset vain jäävät excelin tuottaman tiedon ulkopuolelle.