Perinteiselle karjankasvatukselle haetaan kestävämpää vaihtoehtoa Keski-Amerikassa. Tavoitteena on estää eroosiota, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä parantaa maaperän laatua ja eläinten hyvinvointia.
Massiivinen karjatalous yhdistetään mielikuvissa Latinalaiseen Amerikkaan. Siihen kuuluvat grillissä tuntitolkulla käristyvä naudankylki, tuhatpäiset karjalaumat ja niitä cowboyhattu päässään paimentavat karjatilalliset, rancherot. Maanosa tuottaakin lähes neljäsosan koko maapallon naudanlihasta. Myös Keski-Amerikan alueella karjatalous on merkittävää. Alueen hallitukset ovat hiljalleen heränneet myös karjatalouden ympäristövaikutuksiin, ja niin valtio kuin yksityiset karjatilallisetkin kokeilevat nyt kestävän karjatalouden käytäntöjä.
Karjankasvattaja Manuel Alfonso Aguilar on ottanut käyttöön useita kestäviä käytäntöjä Texas Ranch -tilallaan El Salvadorin Agua Calientessa. Aguilar käyttää kiertolaidunnusta, kasvattaa palkokasveja ja istuttaa puita. Tilan eläinten hyvinvointi on parantunut ja maidontuotanto lisääntynyt.
– Rakennan Texas Ranchilla unelmaani, johon kuuluvat kestävän karjatalouden arvot, Aguilar sanoo.
Aguilarin menetelmät poikkeavat valtavirrasta El Salvadorissa, jossa karjatalous muodostaa 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 4 000 perhettä. Valtaosa heistä harjoittaa perinteistä karjataloutta, joka johtaa puiden ja metsien hävittämiseen. Puukadon lisäksi karjatalous aiheuttaa maaperän eroosiota ja tiivistymistä sekä metaanipäästöjen lisääntymistä ilmakehään. Tämä kaikki vauhdittaa ilmastonmuutosta.
Kiertolaiduntaminen, palkokasvit ja puut avainasemassa
Perinteisesti karja päästetään laitumelle sen kummempia miettimättä. Aguilarkin harjoitti tilallaan jatkuvaksi laidunnukseksi kutsuttua menetelmää, kunnes alkoi etsiä sille vaihtoehtoa. Silloin hän löysi kiertolaiduntamisen.
Kiertolaiduntamisessa laidun jaetaan lohkoihin, joilla eläimet laiduntavat vuorotellen. Aguilar on jakanut 57 hehtaarin tilansa 36 laitumen lohkoihin, joilla satapäinen karja kiertää. Kun karja on kiertänyt kaikki lohkot, ensimmäisen lohkon juuristo on elpynyt ja nurmi kasvanut kestäväksi ja laadukkaaksi rehuksi.
Lisäksi Aguilar on istuttanut puita tilansa ja lohkottujen laidunpalstojen reunoille. Puut tarjoavat varjon kuumuudessa helposti stressaantuvalle karjalle. Puiden lehdet toimivat myös rehuna, sillä osa niistä on hyvin proteiinipitoisia palkokasveja. Aguilar istutti puita myös laitumilleen, mutta sähköpylväästä syttynyt tulipalo tuhosi ne. Sähköyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa, joten puuston lisääminen on toistaiseksi jäissä.
Aguilar täydentää karjan ruokavaliota zacate-rehuviljalla ja itse kasvattamallaan ravitsevalla cratylia -palkokasvilla jonka proteiinipitoisuus on korkea, 28 prosenttia.
Genetiikalla on myös tärkeä rooli ekologisen karjatalouden kehittämisessä. Aguilar on valinnut tilalleen Senegalista kotoisin olevan senepol-rodun, koska se sopeutuu parhaiten paikalliseen kuumaan ilmastoon.
Costa Rican karjatilallisia mukana kokeilussa
Costa Ricassa, missä karjatalous muodostaa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää noin 37 000 perhettä, kokeillaan parhaillaan samoja menetelmiä kuin El Salvadorissa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ohjelmaan osallistuu 20 Costa Rican johtavan meijeriyhtiön Dos Pinosin kumppanuuskarjatilaa sekä 25 kahvitilaa. Kestäviä käytäntöjä mitataan FAOn pistejärjestelmällä. Yksi yhteensä 500 hehtaarin alalla toteutettavista käytännöistä on puiden istutus koko laitumelle. Toisin kuin perinteiset karjankasvattajat uskovat, nurmi kasvaa myös varjossa.
Kestävä karjatalous ei ainoastaan paranna maaperän laatua ja eläinten hyvinvointia, vaan sillä voidaan myös suoraan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Se tehdään sitomalla tai keräämällä maaperän orgaaninen hiili mikrobiologisten prosessien avulla, jotta se ei pääse ilmakehään.
– Kun orgaanisen aineksen pitoisuus maaperässä kasvaa, se edistää mikrobien toimintaa hiilen sitoutumiseksi maaperään, FAOn maatalouden ilmastonmuutostavoitteiden lisäämisohjelman koordinaattori Arturo Ureña sanoo.
Guatemalassa luotetaan perinnetietoon
Guatemalassa nautakarjatalouden parissa työskentelee 14 000 tuottajaa. 5,9 prosenttia maan bruttokansantuotteesta muodostava ala ottaa askelia kestävän tuotannon suuntaan. Maan merkittävin karja-alue Petén edistää kestävää tehotuotantoa. Toimia toteutetaan pääasiassa Mayan luonnonsuojelualueen reunalla yhteistyössä muiden instituutioiden kanssa.
Quetzaltenangon kunnassa Guatemalan lounaisosassa Tenamaste-kollektiivi nojaa hallituksen hankkeiden sijaan maaseudun perinnetietoon. Se on kehittänyt 15 vuoden ajan orgaanista karjataloutta, jota se on soveltanut paitsi karjatalouteen myös maatalouteen. Kollektiivin työssä yhdistyy maya-alkuperäiskansojen ja maaseudun perinnetieto. Kollektiivi valmistaa myös luonnonlääkkeitä ja ruokkii eläimiä orgaanisesti.
– Maatalouden ja karjatalouden kasvaessa sekä muiden resurssien, kuten veden ja siementen hyödyntämisen lisääntyessä puolustamme kansan oikeuksia ja panostamme elämään, Willye Urizar Tenamaste-kollektiivista kertoo.
Kollektiivi tekee yhteistyötä espanjalaisen kansalaisjärjestön Veterinarios sin Fronterasin kanssa. Tiimi tutkii esimerkiksi luonnonlääkkeiden käyttöä eläinten sairauksien ehkäisemiseksi ja parantamiseksi. Lääkkeet valmistetaan paikallisista ja viljellyistä kasveista. Lisäksi eläimiä ruokitaan orgaanisella ruoalla, johon kuuluu juuria, lehtiä ja siemeniä.