Boliviassa sateet ovat yleensä merkki hyvästä viljelyvuodesta. Viime lokakuussa alkaneet rankkasateet ovat nyt tuhonneet satoja, heikentäneet maanviljelijöiden taloutta ja uhkaavat Bolivian ruokaturvaa. Osa Boliviaa puolestaan kärsii äärimmäisestä kuivuudesta, joka on tuhonnut yli 56 000 hehtaaria viljelyalaa.
Bolivian maatalousministeriön apulaisministeri Álvaro Mollinedon mukaan äärimmäiset sääilmiöt ovat tuhonneet viljelykasveja yhteensä yli 80 000 hehtaarilla. Tällä on suora vaikutus maan bruttokansantuotteeseen. Kuivuuden lisäksi metsäpalot ovat tuhonneet 20 000, rakeet 4 818 ja tulvat 4 223 hehtaaria viljelyalaa.
Alkuperäiskansat ahtaalla
Asiantuntijat uskovat, että ilmastonmuutos ja metsien hävittäminen ovat pahentaneet sääilmiöitä. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti alkuperäiskansoihin, kuten ketšuoihin ja aymaroihin. Cochabamban kaupungin läheisyydessä Capachi Norten alueella kymmenet ketšuaperheet kamppailevat tulvien ja kuivuuden kanssa. Tulvat ovat tuhonneet satoja ja vahingoittaneet eläimiä ja infrastruktuuria. Toisaalta sade ei tule silloin kuin pitäisi.
– Kun oli aika kylvää maissia, vettä ei ollut ja jouduimme odottamaan, kertoo paikallinen maanviljelijä Alfredo Ureña Quinteros.
Kun sade viimein saapui, se peitti alleen Ureñan koko sadon.
Kansalaisjärjestö Cipcan johtaja Nancy Camacho toteaa, että epävakaat ja harvinaistuvat sateet pienentävät erityisesti tärkeiden perheviljelmien viljelykasvien tuottavuutta kylvökaudella.
– Maataloustuotteet ovat ratkaisevan tärkeitä sekä yksittäisten perheiden että koko väestön ruokaturvalle. Ne ovat myös heidän taloutensa perusta, Camacho selittää.
Esimerkiksi perunan tuotanto on vähentynyt laaksoissa 30–60 prosenttia. Se on vakava uhka ruokaturvalle, sillä peruna on perusruoka-aine Boliviassa.
Alkuperäiskansojen on sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Kun kastanjasato heikkeni Vaca Diezin maakunnassa Brasilian rajalla, alkuperäiskansoihin kuuluvat perheet etsivät uusia elinkeinoja ja viljelevät nyt banaania, kaakaota ja kahvia.