Eurovaalien tulosillassa riittää jännitettävää. Tässä KU:n toimituksen nostoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Li Anderssonin äänisaalis
Eurovaalit ovat viimeinen koitos Li Anderssonin puheenjohtajakaudella, joka alkoi kesällä 2016. KU:ssa on kyllästymiseen asti hoettu, kuinka Andersson on huomattavasti puoluettaan suositumpi poliitikko. Siksi tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, mikä hänen äänimääränsä lopulta on.
Monissa spekulaatioissa Andersson on nostettu esiin todennäköisenä eniten ääniä saavana ehdokkaana. Satatuhatta ääntä menee rikki 99 prosentin varmuudella, mutta kuinka paljon tulee päälle.
Vasemmistoliiton Esko Seppänen sai vuoden 1996 eurovaaleissa 152 216 ääntä. Seppäsen äänimäärän rikkominen olisi melkoinen temppu.
Anderssonin nousu europarlamenttiin tarkoittaa myös Johannes Yrttiaholle paluuta eduskuntaan. Yrttiaho jäi viime vaaleissa vasemmistoliiton listan varasijalle Varsinais-Suomessa.
Toinen paikka
Seppäsen äänimäärä siivitti vasemmiston kahteen europarlamentaarikon paikkaan vuonna 1996, mutta sen jälkeen kaksi paikkaa on jäänyt unelmaksi. Nyt mielipidemittaukset osoittavat, että kahteen paikkaan on mahdollisuus.
Viime eurovaaleihin verrattuna paikan saaminen on hieman helpompaa, koska Suomi saa lisäpaikan europarlamenttiin. Edustajia valitaan 15, kun europarlamentissa on nyt istunut 14 suomalaista meppiä.
Vuonna 2019 vasemmistoliiton lista keräsi kaikkiaan hieman yli 126 000 ääntä. Jotta toinen paikka olisi mahdollinen, pitäisi listan eli kaikkien ehdokkaiden saada ääniä yhteensä noin 200 000. Tällöin listan toinen ehdokas saisi vertausluvuksi noin 100 000, minkä pitäisi riittää toiseen paikkaan.
Li Andersson kerää valtavasti ääniä. Kysymys kuuluukin, kuinka paljon ääniä muille ehdokkaille riittää?
Listan kakkonen
Kuka on vasemmistoliiton toiseksi suosituin ehdokas? Vahvoilla ovat ainakin kansanedustajat Merja Kyllönen ja Jussi Saramo, mutta yllätyksiä voi aina tulla. Kyllönen tunnetusti istui europarlamentissa kauden 2014–2019.
Jos Kyllönen valitaan europarlamenttiin, tarkoittaisi se oululaisen Jessi Jokelaisen nousua kansanedustajaksi. Saramon meppipaikka puolestaan tarkoittaisi, että Pia Lohikoski tekisi paluun eduskuntaan.
Saramon kohdalla pöydällä on myös mahdollinen puheenjohtajaehdokkuus. Saramo on sanonut pohtivansa vasemmistoliiton puheenjohtajakisaan lähtemistä. KU:n haastattelussa hän tähdensi, että puoluetta ei Brysselistä johdeta.
Alueellinen kannatus
Maakuntien kannatus. Vasemmistoliiton vahvimpia kannatusalueita ovat Helsinki, Turku, Oulu ja Tampere. Nyt Li Andessonia on voinut äänestää kaikkialla Suomessa. Kannattaa pitää silmällä, missä vasemmistoliitto tekee edellisiä eduskuntavaaleja paremman tuloksen.
Samalla vaalitulos antaa osviittaa, miten puolueen kannatus on kehittynyt eri puolilla Suomea. Vasemmistoliitolla on näissä vaaleissa alueellisesti tasapainoinen lista.
Tutkimusten ja vaalitulostenkin valossa vasemmistoliiton suosio vanhoilla, vahvoilla tukialueilla on sulanut. Nyt tarjolla on paitsi oman alueen kärkiehdokas myös Li Andersson. Tarjonnasta ei pitäisi ainakaan olla pulaa.
Ainakin Lappi, Oulu ja Keski-Suomi ovat vaalipiirejä, joissa vertailua kannattaa tehdä.
Äänestysaktiivisuus
Eurovaaleissa on äärimmäisen tärkeää saada omat kannattajat liikkeelle. Edellisissä eurovaaleissa 2019 ääntään käytti Suomessa asuvista äänestäjistä 42,7 prosenttia.
Kokoomuksella on erittäin hyvä tilanne, sillä sen äänestäjät ovat erittäin aktiivisia. Perussuomalaisille eurovaalit ovat vaikeat, sillä puolueen kannattajat eivät vaaleista aiemmin ole innostuneet.
Ainoastaan Helsingissä, Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa ennakkoäänestysprosentti nousi vuoden 2019 vaaleista. Uuttamaata lukuun ottamatta alueet ovat vasemmistolle vahvoja, mutta sitä ne ovat myös ainakin kokoomukselle ja vihreille.
uutiskirje 