Sunnuntai-iltana tiedetään suomalaiset mepit ja saadaan paljon vaalituloksia EU:n muista 26 jäsenmaasta. Vaaliuutiset kertovat myös alustavasti europarlamentin poliittisten ryhmien jäsenmääristä. Mutta alustavat ryhmäuutiset muuttuvat aina. Uusia ryhmiä kootaan, ja monet mepit harkitsevat ryhmävalintojaan kunnes Euroopan parlamentti pitää järjestäytymisistuntonsa Strasbourgissa 16.7.2024 saakka.
Tämä kirjoitus esittelee vasemmiston vaalinäkymiä EU:n jäsenmaissa. Vuoden 2019 eurovaalien jälkeen vasemmistoryhmään liittyi jäseniä 14 maasta. Britannia ei enää ole mukana, mutta jos ennusteet pitävät paikkansa, saattaa niiden maiden lukumäärä, joista valitaan vasemmistolaisia edustajia, nousta jopa yhdeksääntoista.
Euroopan parlamentin ryhmät perustetaan aina uudelleen parlamenttikauden alussa. Yksikään nykyisistä ryhmistä ei ole toiminut parlamentin alusta asti. Vasemmistoryhmä on toiminut kuudella eri nimellä ja jakautunut kahdeksi eri ryhmäksi Euroopan parlamentin historian aikana. Vaalijännitys siis jatkuu heinäkuun puoliväliin asti. Silloin nähdään, kuinka suureen ryhmään Suomen vasemmistoliiton edustaja tai edustajat kuuluvat. Parlamenttiryhmään tarvitaan vähintään 23 meppiä vähintään seitsemästä maasta.
Euroopan parlamentin ryhmät eivät ole sama asia kuin Euroopan laajuiset poliittiset puolueet. Vain puolet nykyiseen Euroopan parlamenttiin valituista Vasemmisto Euroopan parlamentissa – The Left in the European Parliament – GUE/NGL -ryhmän jäsenistä edustaa puoluetta, joka on Euroopan Vasemmistopuolueen – Party of the European Left (PEL) jäsen.
Vasemmistopuolueiden kannatus on laskenut – mutta myös noussut – viime Eurovaalien jälkeen
Seuraavassa katsotaan, miten vasemmistopuolueiden asetelmat ovat muuttuneet niissä maissa, joissa vasemmisto on edustettuna työnsä päättävässä Euroopan parlamentissa. Katsotaan myös hallitusten koostumusta. Viime eurovaalien alla vasemmistopuolue oli neljässä maassa hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena, tällä hetkellä vain Espanjassa. Tuolloin äärioikeisto oli hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena vain yhdessä maassa, tällä hetkellä kolmessa.
Alankomaiden kuningaskunta
Alankomaissa on pitkä hallituskriisi. Keskusta-oikeistolainen Mark Rutten neljäs hallitus on toiminut jo vuoden toimitusministeriönä. Viime syksyn ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi äärioikeistolainen vapauspuolue – Partij voor de Vrijheid (PVV) – eikä uuden hallituksen kokoaminen ole onnistunut.
Sosialistinen puolue – Socialistische Partij SP nousi Euroopan parlamenttiin vuonna 1999, mutta menetti molemmat paikkansa viime vaaleissa. Alankomaita jäi vasemmiston europarlamenttiryhmässä edustamaan eläintensuojelupuolue Partij voor de Dieren PvdD. Ennusteiden mukaan PvdD pitää tai menettää paikkansa ja SP saattaa saada takaisin yhden paikan.
Belgian kuningaskunta
Belgiassa on kolme kielialuetta ja runsas puoluekenttä, minkä vuoksi hallituskriisit ovat tavallisia. Pääministeri Alexander de Croon hallitus aloitti toimintansa lokakuussa 2020 lähes 500 päivää kestäneiden hallitusneuvottelujen jälkeen. Hallitukseen kuluu edustajia seitsemästä porvarillisesta, sosiaalidemokraattisesta ja vihreästä puolueesta.
Belgian työväenpuolue, Parti du Travail de Belgique (PTB) – Partij van de Arbeid van België (PVDA), sai ensimmäiset kaksi kansanedustajaansa vuoden 2014 vaaleissa ja ensimmäisen europarlamentaarikkonsa vuonna 2019. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa puolue sai jo 12 paikkaa, ja sille veikataan jopa kolmea paikkaa sunnuntain europarlamenttivaaleissa. Sunnuntain samaan aikaan eurovaalien kanssa pidettävissä parlamenttivaaleissa PVDA-PTB:n ennustetaan saavan 19–21 paikkaa.
Espanjan kuningaskunta
Pedro Sánchezin kolmas hallitus on sosialidemokraattisen Sosialistisen työväenpuolueen eli Partido Socialista Obrero Españolin (PSOE) ja vasemmistolaisen Yhdistykää-vaaliliiton (Sumar) vähemmistöhallitus, jonka parlamentaarisen tuen takeena on kuusi vasemmistolaista tai vasemmalle kallellaan olevaa puoluetta.
Sumaria ei ollut edellisten europarlamenttivaalien aikaan. Tuolloin Espanjasta valittiin viisi meppiä Yhdistyneenä me voimme (Unidas Podemos) listalta. He edustavat Me voimme- (Podemos) ja Yhtynyt vasemmisto eli Izquierda Unida (IU) -puolueita.
Baskimaa yhdisty – Euskal Herria Bildu (EH Bildu) sai yhden paikan Tasavallat nyt – Ahora Repúblicas -vaaliliitossa. Itse asiassa kyse oli puolesta paikasta, paikka oli puolet mandaattiajasta Bildulla ja toisen puolikkaan vihreiden ryhmään kuuluvalla Galician kansallinen blokki – Bloque Nacionalista Galego (BNG) -puolueella.
Sumar koottiin viime vuoden parlamenttivaaleihin jatkamaan ja laajentamaan Unidad Podemosin työtä. Sumar-vaaliliitossa osallistuu eurovaaleihin kolmetoista puoluetta ja vaaliliittoa, muiden muassa IU ja Sumar-liike. Podemos jätti Sumarin joulukuussa ja osallistuu europarlamenttivaaleihin yhteisellä listalla Alianza Verden (AV) kanssa, joka on yksi Espanjan vihreistä puolueista. EH Bildu osallistuu vaaleihin Ahoran vaaliliitossa. Vaaliennusteiden mukaan Sumar-, Ahora- ja AV-vaaliliitot saavat kaikki useita paikkoja, mutta on vaikea arvioida, moniko niistä menee vihreille ja moniko vasemmistolle.
Irlannin tasavalta
Irlannin kaksipuoluejärjestelmä kaatui vuoden 2020 parlamenttivaaleissa, kun vasemmiston Me itse – Sinn Féin (SF) sai suurimman ääniosuuden ja 37 parlamenttipaikkaa. Hallituksen vetovastuussa vuorotelleista porvaripuolueista Kohtalon soturit – Fianna Fáil (FF) sai 38 paikkaa ja Irlantilainen heimo – Fine Gael (FG) 35 paikkaa. Kun Sinn Féiniä ei haluttu päästää hallitukseen, ratkaistiin hallituskriisi muodostamalla Fianna Fáilin, Fine Gaelin ja Vihreän puolueen (Comhaontas Glas) hallitus. Uuden hallitusrintaman kolmantena pääministerinä toimii huhtikuusta alkaen FG:n puheenjohtaja Simon Harris.
Sinn Féinin ohella europarlamentin vasemmistoryhmässä istuu kaksi Sitoutumattomat muutoksen puolesta – Independents for Change (I4C) -ryhmän edustajaa ja sitoutumaton Luke ’Ming’ Flanagan.
Myös Kansa voittojen edelle-Solidaarisuus – Pobal Roimh Bhrabús–Dlúthphairtíocht (PBP–S) -vaaliliiton jäsen Sosialistinen puolue on hankkinut kokemusta europarlamentin vasemmistoryhmästä vuonna 2009 alkaneella kaudella.
Vaaliennusteiden mukaan SF voisi ensi sunnuntain eurovaaleissa saada jopa neljä paikkaa ja I4C tai Flanagan yhden paikan. Samanaikaisesti eurovaalien kanssa järjestetään kunnallisvaalit.
Helleenien tasavalta (Kreikan tasavalta)
Kreikassa parlamenttivaalit voittanut puolue saa 50 ylimääräistä kansanedustajaa hallitusneuvottelujen helpottamiseksi. Vuosi sitten muodostettu oikeiston Kyriakos Mitsotakisin toinen hallitus on enemmistöhallitus, joka muodostuu yhden oikeistopuolueen, Uusi demokratia – Νέα Δημοκρατία (ND), edustajista.
Radikaalivasemmiston liitto – edistyksellinen allianssi SYRIZA – ΣΥΡΙΖΑ Συνασπισμός Ριζοσπαστικής Αριστεράς – Προοδευτική Συμμαχία hävisi molemmat viime vuonna järjestetyt parlamenttivaalit. Syriza hajosi viime syksynä, kun puolueen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Alexis Tsipras jätti puheenjohtajuuden. Puolueen 11 kansanedustajaa perusti Uusi vasemmisto – Νέα Αριστερά (NE.A.) puolueen, johon siirtyi myös kaksi europarlamentaarikkoa. Lisäksi vielä kaksi europarlamentin jäsentä erosi Syrizasta, jolla nyt on vain kaksi meppiä.
Vaaliennusteiden mukaan Syriza voi sunnuntain eurovaaleissa saada jopa neljä paikkaa. Lisäksi NE.A:lla on mahdollisuus yhteen paikkaan, samoin kolmannella vasemmistopuolueella Kurssina vapaus – Πλεύση Ελευθερίας (PE).
Entisen Kreikan valtiovarainministeri Yanis Varoufakisin perustama puolue Euroopan realistinen tottelemattomuusrintama – Μέτωπο Ευρωπαϊκής Ρεαλιστικής Ανυπακοής (MeRA25) on jäänyt ilman parlamenttipaikkaa jo kaksissa vaaleissa, eikä sillä ole realistisia mahdollisuuksia saada europarlamentaarikon paikkaa.
Kyproksen tasavalta
Demokraattinen liike – Δημοκρατικός Συναγερμός (DISY) on Kyproksen suurin oikeistopuolue, joka oli pitkään pääministeripuolue. Viime vuoden maaliskuusta pääministerinä on kuitenkin ollut sitoutumaton Nikos Christodoulides, joka johtaa sitoutumattomien ja neljän pienpuolueen vähemmistöhallitusta.
Työläisten edistyspuolue – Ανορθωτικό Κόμμα Εργαζόμενου Λαού (AKEL) on saanut kaksi Kyproksen kuudesta paikasta Euroopan parlamentissa ja tulee pitämään paikkansa näissäkin vaaleissa.
Portugalin tasavalta
Portugalin sosialidemokraattisen Sosialistisen puolueen – Partido Socialista (PS) kolme kautta kestänyt hallituksen vetovastuu päättyi huhtikuun alussa, kun pääministeriksi nimettiin oikeistolaisen Sosialidemokraattisen puolueen – Partido Social Democrata (PSD) Luís Montenegro. Puolue on kahden oikeistopuolueen vähemmistöhallitus, joka on riippuvainen äärioikeistolaisen Riittää – Ghega -puolueen tuesta.
Sosialidemokraatit olivat parlamentin toiseksi suurin puolue vuoden 2015 vaalien jälkeen, mutta onnistuivat muodostamaan vähemmistöhallituksen vasemmistopuolueiden tuella. PS sai vaaleissa 86 paikkaa, Vasemmistoblokki – Bloco de Esquerda (BE) 19 paikkaa ja Portugalin kommunistisen puolueen – Partido Comunista Português (PCP) hallinnoima Yhtenäinen demokraattinen liitto – Coligação Democrática Unitária (CDU) 17 paikkaa.
Vuoden 2022 vaalien lähestyessä sosiaalidemokraatit käynnisti ankaran kampanjan muita vasemmistopuolueita kohtaan. PS väitti, että ainoa keino estää oikeiston ja äärioikeiston valtaannousu on keskittää äänet sosiaalidemokraateille. Vaaleissa PS onnistuikin ja sai 120 paikkaa, enemmistön parlamentissa. BE sai vain viisi paikkaa ja CDU neljä. Tämän vuoden maaliskuun vaaleissa sosiaalidemokraattien onni kääntyi, tuloksena vain 78 paikkaa.
Sunnuntain eurovaaleissa BE joutunee luopumaan toisesta paikastaan ja Portugalin kommunistinen puolue uhkaa menettää molemmat paikkansa.
Ranskan tasavalta
Ranskassa suurin valta on presidentillä. Liberaalin Renessanssi-puolueen – Renaissance (RE) perustaja Emmanuel Macron on toiminut presidenttinä vuodesta 2017. Pääministerinä toimii tämän vuoden tammikuusta saman puolueen Gabriel Attal. Attalin hallitus on Renessanssin ja kahden muun porvaripuolueen vähemmistöhallitus.
Ranskan kommunistinen puolue – Parti Communiste Français (PCF) oli pitkään ranskalaisen demareista vasemmalla olevan vasemmiston valtapuolue, kunnes entinen sosiaalidemokraattinen opetusministeri Jean-Luc Mélenchon perusti modernin Vasemmistopuolueen – Parti de gauche (PG). PCF ja PG perustuvat Vasemmistorintaman – Front de gauche (FG) toimintaan monen vasemmistopuolueen vaaliliittona vuoden 2009 eurovaaleista lähtien. Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa yhteistyö loppui. Mélenchonin perustama uusi puolue Taipumaton Ranska – La France Insoumise (LFI tai FI) sai 17 paikkaa ja PCF 10 paikkaa. Vuoden 2019 eurovaaleissa FI sai kuusi paikkaa ja PCF putosi europarlamentista.
Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin osallistui ennennäkemättömän laaja Mélenchonin johtama vaaliliitto Uusi kansan ekologinen ja sosiaalinen liitto – Nouvelle Union populaire écologique et sociale (NUPES), johon osallistui FI:n ja PCF:n lisäksi sosiaalidemokraatit ja vihreät sekä muita puolueita. Kaikki neljä suurinta puoluetta saivat lisäpaikkoja, demarit saivat 31 ja vihreät 21 paikkaa.
Sunnuntaisissa vaaleissa LFI pysynee kuudessa paikassa ja PCF tai sen vaaliliittokumppani Tasavaltainen ja sosialistinen vasemmisto – Gauche républicaine et socialiste (GRS) yhden paikan. PCF:n, GRS:n ja muutaman pienpuolueen vaaliliiton nimi on Vasemmisto yhdistyneenä työläismaailman puolesta – La gauche unie pour le monde du travail.
Ruotsin kuningaskunta
Ruotsissa oikeistoblokki voitti niukasti vuoden 2022 eduskuntavaalit, ja kolmanneksi suurin puolue Maltillinen kokoomuspuolue – Moderata samlingspartiet (M) sai pääministerin postin. Ulf Kristerssonin hallitus on vähemmistöhallitus, johon kuuluvat lisäksi Kristillisdemokraatit – Kristdemokraterna (KD) ja Liberaalit (Liberalerna (L).
Hallitus ei kykene tekemään päätöksiä ilman laitaoikeistolaisen Ruotsidemokraatit – Sverigedemokraterna (SD) -puolueen suostumusta.
Ruotsin Vasemmistopuolue – Vänsterpartiet (V) kärsi valtiopäivävaaleissa tappion muun muassa sen vuoksi, että osa vasemmiston kannattajista arveli, että oikeiston voitto voidaan torjua vain äänestämällä demareita.
Eurovaaleissa vasemmistopuoluetta odottaa melko varma voitto. Kahteen paikkaan tarvitaan noin seitsemän prosenttia äänistä, kevään kannatusmittaukset lupaavat 7,3–9,6 prosenttia äänistä.
Vaikka istuva meppi Malin Björk ei ole ehdokkaana, on puolueella toinen vetonaula, puolueen entinen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt. Sjöstedt nimettiin puheenjohtajakaudellaan lukuisia kertoja Ruotsin suosituimmaksi poliitikoksi.
Saksan liittotasavalta
Vuoden 2021 joulukuusta Saksaa hallinnutta kansleri Olaf Scholzin hallitusta kutsutaan liikennevalohallitukseksi siihen osallistuvien puolueiden mukaan; sosiaalidemokraattien punainen, vihreiden vihreä ja Vapaan demokraattisen puolueen keltainen.
Saksan vasemmistopuolue – Die Linke kärsi rökäletappion vuoden 2021 vaaleissa. Se putosi alle viiden prosentin äänikynnyksen, mutta säilyi liittopäiväpuolueena sen ansiosta, että voitti kolmen äänestysalueen vaalit. Vaalitappiota seurasi uusia tappioita osavaltiovaaleissa ja puolueen sisäisten ristiriitojen kärjistyminen.
Erimielisyydet johtivat lopulta puolueen hajoamiseen. Puolueen enemmistö tuomitsi jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, mutta Sahra Wagenknechtin johtama vähemmistö vastusti Venäjälle asetettuja pakotteita. Viime lokakuussa Wagenknecht ja yhdeksän muuta kansanedustajaa lähtivät omille teilleen perustamalla Sahra Wagenknechtin liiton – Bündnis Sahra Wagenknecht, joka osallistuu omalla listallaan eurovaaleihin. Kannatusmittausten mukaan die Linke on saamassa kolme europarlamentaarikkoa, osin äärioikeistolaisen retoriikan vaaliaseekseen ottanut Wagenknechtin liitto kuusi.
Eläinsuojelupuolue – Partei Mensch Umwelt Tierschutz (Tierschutz) ei ole ollut lähelläkään ylittää liittopäivävaalien äänikynnystä. Euroopan parlamentin vaaleissa Saksasta valitaan 96 edustajaa suhteellisilla vaaleilla, joten paikkaan riittää reilun prosentin kannatus. Eläinsuojelupuolue on saanut yhden mepin vuoden 2014 vaaleista lähtien, ja edustaja on liittynyt parlamentin vasemmistoryhmään. Viime vaaleissa valittu edustaja kuitenkin joutui jättämään vasemmistoryhmän, kun tiedot hänen äärioikeistolaisesta nuoruudestaan paljastuivat. Tierschutz on saamassa paikan, jopa kaksi uuteen europarlamenttiin.
Suomen tasavalta
Suomessa hallitustilanne muistuttaa Portugalin ja Ruotsin tilannetta. Ero on siinä, että kun Portugalissa ja Ruotsissa hallituspolitiikkaa saneleva äärioikeistopuolue on hallituksen ulkopuolella, on perussuomalaiset Petteri Orpon hallituksen linjanvetäjä.
Vasemmistoliiton kannatuslukemat ovat sahanneet ylös ja alas. Europarlamenttivaaleissa vasemmisto saa aivan varmasti suuremman ääniosuuden kuin vuonna 2019, mutta nähtäväksi jää, riittääkö se kahteen paikkaan.
Tanskan kuningaskunta
Tanskan vuoden 2022 vaalien jälkeen hallituksen pääministerinä pysyi sosiaalidemokraattisen Socialdemokratiet (S) -puolueen Mette Frederiksen, mutta vasemmiston ja vihreiden tukeman sosiaalidemokraattien vähemmistöhallituksen tilalle tuli ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen sosiaalidemokraattien ja oikeiston yhteishallitus.
Vuoden 2022 tappiollisten parlamenttivaalien jälkeen on tanskalaisen vasemmistopuolueen Yhtenäisyyslista – punavihreät, Enhedslisten – De Rød-Grønne kannatus palannut nousu-uralle. Europarlamenttivaaleissa puolue saa varmasti yhden paikan, mutta toiseen paikkaan jää liian pitkä matka.
Tšekin tasavalta
Ennen vuoden 2021 vaaleja Tšekissä oli omituinen tilanne: hallitus oli oikeistopopulistisen ANOn ja sosiaalidemokraattien ČSSD:n hallitus, joka pysyi vallassa kommunistisen puolueen tuella. Vaaleissa demarit ja kommunistit jäivät ilman parlamenttipaikkoja. Vaalien jälkeen maata on johtanut Petr Fialan johtama porvarihallitus. Hallituksen erikoisuutena on, että siihen kuuluu myös piraattipuolueen edustajia.
Böömin ja Määrin kommunistinen puolue – Komunisticka strana Čech a Moravy (KSČM) jäi ilman kansanedustajia, mutta sillä on edelleen edustaja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä. Puolue vastustaa Venäjälle asetettuja pakotteita ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
KSČM perusti eurovaaleja varten uuden vaaliliiton Riittää – Stačilo. Paikkaennusteissa vaaliliitolle povataan yhtä tai kahta paikkaa tai jäämistä paikatta.
Vasemmistopuolueet nousevat uusien maiden europarlamenttiryhmiin
Brexitin jälkeen Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä on puolueita 13 maasta. Jokaisesta näistä maista valittaneen vasemmistopuolueen edustaja tai edustajia uuteen parlamenttiin ehkä Tšekkiä lukuun ottamatta.
On liian aikaista ennakoida uuden parlamentin vasemmistoryhmän koostumusta, mutta vasemmistoliitto saattaa saada uusia ryhmätovereita seuraavista maista:
Italian tasavalta
Italian vihreä vasemmisto hävisi viime vaaleissa kaikki paikkansa Euroopan parlamentissa, mutta nyt paluuseen on hyvät mahdollisuudet. Italian vasemmistopuolue – Sinistra Italia (SI) on perustanut yhdessä vihreiden Vihreä Eurooppa – Europa Verde (EV) -puolueen muutaman alueellisen puolueen kanssa Vihreän ja vasemmistolaisen vaaliliiton – Alleanza Verdi e Sinistra (AVS). Vaaliliitto saanee muutaman paikan europarlamenttiin, ja yksi tai kaksi paikkaa saattaa hyvinkin tulla vasemmistolle.
Itävallan tasavalta
Itävallan kommunistinen puolue – Kommunistische Partei Österreichs (KPÖ) on nimeään lukuun ottamatta kääntynyt moderniksi vasemmistopuolueeksi. Se ei ollut lähelläkään saada kansanedustajia vuoden 2019 parlamenttivaaleissa, mutta on menestynyt erinomaisesti uusimmissa osavaltiovaaleissa. Tirolissa puolue sai kaksi paikkaa ja kuusi prosenttia äänistä, Salzburgissa neljä paikkaa ja 11,7 prosenttia äänistä. Wienissä ääniosuus tuplaantui 2,1 prosenttiin.
KPÖ:n paikka europarlamentissa näyttää täysin epärealistiselta ajatukselta, mutta myös yhtä paikkaa sille on kuitenkin veikattu. Useimmat ennusteet antavat puolueelle 2–4 prosentin ääniosuuden, kun europarlamentaarikon paikkaan tarvitaan ainakin viisi prosenttia äänistä.
Kroatian tasavalta
Me voimme – poliittinen ohjelma, Možemo! – politička platforma on pienten vasemmistoa, vihreitä ja demareita edustavien puolueiden vaaliliitto. Kannatusmittausten mukaan Možemo saa reilun seitsemän prosentin kannatuksella yhden tai reilun yhdeksän prosentin kannatuksella kaksi paikkaa. Valittu tai valitut saattavat hyvinkin edustaa vasemmistopuoluetta.
Slovenian tasavalta
Slovenialainen Vasemmisto – Levica oli melko lähellä saada edustajan Euroopan parlamenttiin viime vaaleissa. Nyt puolueen kannatus on ollut laskusuunnassa ja Levican paikka europarlamentissa olisi melkoinen yllätys. Mutta yllätyksiä sattuu kaikissa vaaleissa.
Saako Keski- ja itä-Euroopan vihreän vasemmiston liitto (CEEGLA) ensimmäisen meppinsä?
Puolan tasavalta
Puolassa vaaliliitto Uusi vasemmisto – Nowa Lewica (NL) on lähinnä sosiaalidemokraattien heiniä, mutta viime vaaleissa vasemmiston Vasemmisto yhdessä – Lewica Razem (LR) sai seitsemän vaaliliiton 26 parlamenttipaikasta. Jos vaaliliitto saa neljä meppiä kuten monet paikkaennusteet arvelevat, saattaa joku heistä hyvinkin edustaa Lewica Razemia.
On kuitenkin eri asia haluaisiko Razemin meppi liittyä samaan ryhmään kuin osa nykyisistä vasemmistoryhmän puolueista. Eräiden puolueiden horjuvat kannanotot Venäjän eristämiseen ja Ukrainan tukemiseen johtivat Keski- ja itä-Euroopan vihreän vasemmiston liiton (CEEGLA) perustamiseen. Lewica Razem ja unkarilainen Kipinä liike – Szikra Mozgalom ovat ainoat CEEGLA:n kuutta maata edustavien puolueiden jäsenet, jotka ovat edustettuna maansa parlamentissa.
Vasemmistolle käynee eurovaaleissa olosuhteisiin nähden hyvin
Eurovaalien uutisoinnissa suuren huomion on saanut äärioikeiston veikattu riemuvoitto. Äärioikeisto näyttää etenevän monessa maassa, mutta on eri asia, kykenevätkö äärioikeistolaiset puolueet keskenään sellaiseen yhteistyöhön, että ne kykenisivät vaikuttamaan EU:n politiikkaan.
Uutisoinnissa unohtuu usein myös se, että EU ei ole vain Italia, Ranska ja Saksa. Äärioikeiston vaikutus on hyvin pieni monissa maissa.
Euroopan vasemmistolle ennustetaan tappioita, kuten aina. Vasemmisto menettääkin paikkoja joissakin maissa. Mutta vasemmisto näyttää saavan ainakin saman verran uusia paikkoja muissa maissa.
On myös hyvä huomata, että sosiaalidemokraateista vasemmalla olevien puolueiden kokoonpano europarlamentissa jatkaa muutostaan. Yhä pienempi osa valittavista mepeistä edustaa vanhan koulukunnan konservatiivisia vasemmistopuolueita ja yhä suurempi osa ajassa mukana eläviä, moderneja punavihreitä puolueita.
Artikkeli julkaistaan osana KU:n ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä.
Tekstiä on muokattu 7.6.2024 klo 9.44: Väliotsikossa ”Vasemmistopuolueet nousevat uusien maiden europarlamenttiryhmiin” luki aiemmin virheellisesti ”useimpien maiden”.
uutiskirje 