Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin eilen keskiviikkona hallituksen suunnitelmista lakko-oikeuden rajaamiseksi. Hallitus aikoo muun muassa rajoittaa poliittiset työtaistelut korkeintaan 24 tunnin mittaisiksi.
Eduskunnassa keskusteltu jatkui myöhään yöhön saakka. Viimeinen puheenvuoro pidettiin klo 22:44.
Hallituspuolueiden, etunenässä kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat pitivät salissa puheenvuoroja hallituksen esityksen puolesta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) kertoi pitävänsä hallituksen esitystä ”tasapainoisena ja tarpeellisena”.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli eri mieltä.
– Tämä lakiesitys on tasapainoinen vähän samalla tavalla kuin musta on valkoista ja vesi on kuivaa, Andersson totesi.
Andersson sanoi, että hallitus on ratkaisemassa itse luomansa ongelma kieltämällä poliittisia lakkoja lailla.
– Se kyllä on toimintatapa, joka ei kuvasta pohjoismaista ajattelua lainsäädännöstä, vaan aivan muun tyyppisiä yhteiskuntajärjestelmiä.
Andersson myös muistutti, että Suomessa poliittisia lakkoja on ollut ennen kaikkea niinä hallituskausina, kun maassa on ollut oikeistohallituksia. Nämä taas ovat yrittäneet heikentää työehtoja lainsäädännön kautta, ohittamalla neuvottelujärjestelmän.
– Ja kun sitten tarkastellaan, mitä tehdään toisin sellaisissa maissa, joissa poliittisia lakkoja on paljon vähemmän, kuten Ruotsissa, niin siellä on sekä työntekijä- että työnantajapuolen vastaus aivan yksiselitteinen: se johtuu siitä, että siellä molempien työmarkkinaosapuolten asema on vahva ja myös työntekijäpuolta kuullaan.
Demokratian ydinsisältöä
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen totesi puheenvuorossaan, että poliittisilla lakoilla on erityinen merkitys Suomen historiassa, sillä useimpien työntekijöille kuuluvien oikeuksien lisäksi jopa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tässä maassa on saavutettu poliittisella lakolla.
– Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin on demokratian ydinsisältöä, ja sen merkitys korostuu, kun hallituspuolueet puhuvat eduskuntavaaleissa työelämäasioista täysin päinvastaista kuin mitä nyt tekevät, Kyllönen sanoi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula kertoi isoisoisästään Manu Kontulasta, joka toimi SDP:n kansanedustajana 1924-27. Hän että nsaitsi kannuksensa muun muassa kuuluisissa Voikkaan lakoissa vuonna 1904.
– Kysymyshän oli silloin niin kutsutusta pillulakosta eli ensimmäisestä me too -lakosta, jossa paperitehtaan naiset nostivat metelin siitä, että paikallinen työnjohtaja yritti suudella väkisin ja nosteli hameita 15—17-vuotiaiden naistyöntekijöidensä siihen lupaa antamatta, Kontula kertoi.
– No, silloin meillä ei ollut lakko-oikeuslainsäädäntö vielä kovin kummoisella mallilla, ja muun muassa Manu Kontula menetti työpaikkansa tämän lakkoilun seurauksena. Lakot kuitenkin sellaisinaan jäivät Suomen historiaan sekä vaikuttivat merkittävästi yhteiskunnalliseen järjestäytymiseen tasa-arvokysymyksissä ja myös osin meidän lainsäädäntöömme.
Anna Kontula huomautti, että hallituksen uuden lain myötä myös Voikkaan vuoden 1904 kaltainen lakko olisi jälleen kielletty ja työntekijä voisi menettää työpaikkansa.
”Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa poliittisiin päätöksiin on demokratian ydinsisältöä.”
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas) puolestaan muistutti, että ennen viime vuoden eduskuntavaaleja perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP vastasivat palkansaajajärjestöjen kyselyyn kannattavansa lakko-oikeuden turvaamista vähintään nykyisellä tasolla.
– Kun valtaan noustaan tällä tavalla petollisilla lupauksilla, onkin ensiarvoisen tärkeää, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin myöskin vaalien välillä. Nyt se mahdollisuus ollaan mitätöimässä, kun poliittisten lakkojen kesto rajataan 24 tuntiin tai jopa sen alle, Pekonen sanoi.
Lakko-oikeudesta keskustellessa äänessä olivat oppositiopuolueista lähinnä sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliittolaiset. Myös yksi keskustalainen puheenvuoro kuultiin.
Yksikään vihreiden kansanedustaja ei osallistunut keskusteluun lakko-oikeuden rajoittamisesta.