Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä vaati pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta lisää ilmastotoimia. Hän puhui asiasta eduskunnassa ilmastovuosikertomuksen käsittelyssä.
Eduskunnan ympäristövaliokunta laati asiasta yksimielisen mietinnön, jossa lisätoimia peräänkuulutetaan hallitusta velvoittavan lausuman kautta.
Kivelä iloitsee siitä, eduskunnassa on hallitus-oppositio -rajat ylittävä konsensus ilmastotoimien lisätarpeesta.
”Jos nielut puuttuvat ja maankäyttösektorin toimet eivät täyty, ei täyty ilmastotavoitekaan.”
– Tämä on myös uuden ilmastolain edellyttämää toimintaa. Jos todetaan, että nykytoimet eivät riitä, lisätoimia on tuotava. On kuitenkin ennen kaikkea yksi taho, joka niitä voi lisää tuoda, ja se on Orpon hallitus, sanoo Kivelä.
Liikaa hakkuita
Kivelä painottaa sitä, että erityisesti maankäyttösektorille on saatava lisätoimia. Hänen arvionsa mukaan Suomi ei voi päästä hiilineutraaliustavoitteeseensa ilman, että hiilinielujen tilanne korjataan.
Hiilinielujen romahtamisen syynä on hakkuutason nostaminen vähitellen kymmenen viime vuoden aikana. Kivelä pitää nykytasoa liian kovana, eikä metsä ehdi kasvaa riittävän nopeasti kasvavien hakkuiden jäljiltä.
– Jos nielut puuttuvat ja maankäyttösektorin toimet eivät täyty, ei täyty ilmastotavoitekaan. Hallitus tarjoaa kuitenkin tilalle lähinnä teknisiä nieluja. Toiveena on hyvän ratkaisun löytyessä skaalautuva ilmastoratkaisu, Kivelä sanoo.
– Mutta jos ilmastotavoitteen kanssa ollaan tosissaan, on kaikki maankäyttösektorin toimet metsityksestä kosteikkoviljelyyn ja hakkuutason laskemiseen tehtävä potentiaalisten teknisten nieluratkaisujen lisäksi.
Ilmastovuosikertomus osoittaa, että maankäyttösektorin tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä, jos toimia ei aloiteta välittömästi. Kivelä muistuttaa siitä, että ensi kaudella on jo myöhäistä.
Bensapopulistihallitus asialla
Myös liikenteen päästöt ovat haaste.
– Bensapopulistinen hallitus lisää, ei vähennä liikenteen päästöjä, Kivelä huomauttaa.
Hän toteaa myös maatalouden päästövähennyskeinojen ja rahoituksen puuttuvan.
– Olisi maatalouden kannattavuudenkin kannalta tärkeää, että hallitus valmistelisi investointipaketin kasvipohjaisen ruokaketjun edistämiseen Suomessa. Näin on toimittu esimerkiksi Kanadassa ja Tanskassa., Kivelä sanoo
Hän muistuttaa lisäksi siitä, että jos toimia ei valmistella, toimitaan ilmastolain vastaisesti.
– Hallituksesta on useasti vakuutettu sitoutumista Suomen vuoden 2035 ilmastotavoitteeseen. Nyt se pitää näyttää teoissa, hän toteaa.