Työmarkkinakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta oikoo käsityksiä siitä, mitä hallituksen työmarkkinaneuvotteluissa tapahtui. Hän toteaa SAK:n blogissa median sitkeästi uutisoineen, että SAK lähti työmarkkinamallineuvotteluista.
– Tarkkaan ottaen joulukuussa ei käyty neuvotteluja työmarkkinamallista. Kävimme osapuolten kesken keskusteluja siitä, onko edellytyksiä syventää keskustelut neuvotteluksi. SAK:n näkemyksen mukaan edellytyksiä ei ollut ja siksi neuvotteluja ei aloitettu, hän toteaa.
Eloranta kertaa SAK:n suhtautumista hallituksen aikeisiin:
– Me emme ole valmiit kuittaamaan näitä leikkauksia ja heikennyksiä sillä varjolla, että saamme neuvotella työmarkkinamallista tai tutummin palkkamallista. Osa palkansaajajärjestöistä vaikuttaa olevan valmis hyväksymään kaikki muut sosiaaliturvan leikkaukset ja työelämän heikennykset, kunhan palkkamallista neuvotellaan. SAK ei ole valmis.
Keskeinen paikallinen sopiminen
Eloranta korostaa sitä, että lainsäädäntö paikallisesta sopimisesta ja työrauhasta liittyy kokonaisuuteen olennaisesti, koska palkanmuodostus ja palkankorotuksista sopiminen siirtyvät entistä enemmän paikalliselle tasolle.
– Siksi paikallisen sopimisen pelisäännöt ovat mitä suuremmassa määrin osa toimivaa työmarkkinamallia. Samoin on työrauhalainsäädännön laita, Eloranta kirjoittaa.
– Paikallinen sopiminen ollaan vapauttamassa tavalla, joka mahdollistaa sopimisen oikeudet kaikille, mutta osalle ilman vastuuta ja velvollisuuksia taikka tehokasta valvontaa. Yleensä vapaudet ja vastuu kulkevat käsi kädessä, mutta tässä tapauksessa hallitus kulkee käsi kädessä Suomen yrittäjien kanssa unohtaen työntekijöiden oikeudet ja suojelun.
Hän arvioi, että paikallisen sopimisen vapauttaminen hallituksen kaavailemalla tavalla todennäköisesti vähentäisi työnantajien kannusteita liittyä työnantajaliittoon.
– Tällöin Suomessa yhä useampia työntekijä jää vaille valtakunnallisen työehtosopimuksen suojaa, hän muistuttaa.
– Mitä useampi työntekijä on työehtosopimuksien ulkopuolella, sen heikommin palkat ja työehdot kehittyvät. Tästä on kansainvälistä tutkimusta ja kokemusta roppakaupalla. Suomi ei olisi poikkeus.
Eloranta painottaa sitä, että juuri paikallisen sopimisen pelisäännöt ovat osa toimivaa työmarkkinamallia. Hän ei usko tilanteen korjaantuvat ongelman ratkaisuksi ehdotetulla minimipalkkalailla.
– SAK:n mielestä olisi parempi estää ongelmaa syntymästä. Minimipalkkalaki loisi Suomeen suuren joukon minimipalkkatöitä
Paluu on mahdollinen
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja työministeri Arto Satosen (kok.) ovat vedonneet, että SAK palaisi työmarkkinamallineuvotteluihin, Eloranta vastaa kysymällä haluaako neuvotteluja.
Eloranta toteaa, SAK:ssa olevan epäuskoa sen suhteen, koska puheistaan huolimatta hallitus toimii jyräävästi.
– Tältä puolelta pöytää esitetyt ideat eivät etene. Työnantajien esitykset kyllä kelpaavat. Edellä sanottu ei ole kertomus yksittäisistä seikoista vaan työryhmien koko kuva.
Eloranta uskoo kuitenkin, että työmarkkinapöytään on edelleen mahdollista palata.
– Paluu vaatii kuitenkin selkeitä parannuksia palkansaajien asemaan ja oikeuksiin niin työrauhaa kuin paikallista sopimista koskevassa lainsäädännössä, hän kirjoittaa.