Monelle voi tulla yllätyksenä, miten isoja vaikutuksia pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen politiikalla tulee olemaan työmarkkinoihin, ounastelee SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta blogissaan.
Monet hallituksen suunnittelemat työlainsäädännön muutokset ovat rakenteellisia, eivätkä ne aiheuta dramaattisia muutoksia voimaantulohetkellään. Sen takia niiden vaikutuksia on helppo vähätellä, mutta pidemmällä aikavälillä hallituksen lakimuutokset voivat Kaukorannan mukaan murentaa pohjoismaisen työmarkkinamallin Suomessa.
Pohjoismaisen työmarkkinamallin ytimessä ovat alakohtaiset työehtosopimukset eli TESit, jotka asettavat työelämän pelisääntöjä laajasti kaikissa Pohjoismaissa.
”Työlainsäädäntö muodostaa toki pohjan, mutta monessa tapauksessa työehtosopimusten kirjaukset ovat käytännössä merkittävämpiä ja palkansaajien kannalta parempia kuin lain asettamat minimit”, Ilkka Kaukoranta avaa.
Pohjoismaiden kansainvälisesti vertailtuna hyvät työehdot perustuvatkin siihen, että niistä on yhdessä sovittu työehtosopimuksissa.
Yleissitovuus romuttumassa ”vahingossa”?
Hallitus ei ole ainakaan julkilausutusti poistamassa yleissitovuutta tai kieltämässä alakohtaisia työehtosopimuksia. Se ei kuitenkaan Ilkka Kaukorannan mukaan tarkoita, että hallituksen toimet eivät vaikuttaisi yleissitovuuteen tai alakohtaisiin työehtosopimuksiin.
”Hallitus on tekemässä monia muutoksia työlainsäädäntöön, joiden yhteisvaikutus murentaa alakohtaisiin sopimuksiin perustuvaa työmarkkinamallia”, SAK:n pääekonomisti kirjoittaa.
Hallitus ajaa esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamista. Kyse on muutoksista, jotka helpottavat työehtosopimuksista poikkeamista järjestäytymättömissä yrityksissä ilman luottamusmiestä.
Ilkka Kaukorannan mukaan tällainen paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin vähentää yksittäisten yritysten kannustimia järjestäytyä eli liittyä työnantajaliittoihin.
”Järjestäytyneiden yritysten muita laajemmat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen voi joillekin yrityksille olla se ratkaiseva tekijä, jonka takia yritys on päättänyt kuulua työnantajaliittoon ja maksaa sen jäsenmaksua. Jos samat mahdollisuudet saa järjestäytymättömänäkin, niin osa yrityksistä voi jättäytyä työnantajaliiton ulkopuolelle”, Kaukoranta perustelee.
Tällaiselle kehityksellä on suora linkki työehtosopimusten yleissitovuuteen. Työehtosopimuksen yleissitovuuden keskeisin kriteeri on, että merkittävä osa alan työntekijöistä on töissä yrityksissä, jotka kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen työnantajajärjestöön.
”Jos työnantajien järjestäytyminen paikallista sopimista koskevan muutoksen myötä alenee, niin sen seurauksena työehtosopimusten yleissitovuus voi poistua”, Ilkka Kaukoranta toteaa.
Tukilakkojen rajoittaminen lisää työnantajien valtaa
Hallitus ajaa myös lakko-oikeuteen muutoksia, jotka toteutuessaan heikentävät palkansaajien painostusvoimaa.
”Erityisesti rajoitukset tukityötaisteluihin ovat tästä näkökulmasta merkittäviä”, Ilkka Kaukoranta kirjoittaa
Hän muistuttaa, että tukityötaisteluilla voi olla iso merkitys työehtosopimusten kattavuuden turvaamisessa.
”Tämä näkyy nyt Ruotsissa Teslan ympärillä käytävässä kiistassa ja aiemmin Suomessa, kun ammattiyhdistysliike pyrki turvaamaan yrityskohtaiset sopimukset metsäteollisuudessa työnantajien lopetettua alakohtaisen sopimisen”, Kaukoranta kirjoittaa viitaten lakkoon, jonka IF Metall -ammattiliitto aloitti viime vuonna autovalmistaja Teslaa vastaan. Lakolla pyritään painostamaan Tesla liittymään alan työehtosopimukseen.
Tukityötaisteluoikeuden rajaaminen voi johtaa siihen, että joillakin aloilla tai yrityksissä palkansaajien kyky painostaa työnantaja sopimuksiin heikkenee, jolloin työehtosopimusten kattavuus alenee.
”Moni varmasti ajattelee, että hallituksen politiikassa on kyse vain siitä, että nykyjärjestelmän sisällä saadaan vähän lisää yrityskohtaista joustoa ja paikallista sopimista.”
Minimipalkkalaki Suomeen?
SAK:n Ilkka Kaukoranta toteaa kirjoituksessaan, että jos työehtosopimukset eivät enää turvaa työehtoja riittävällä tavalla, voi syntyä poliittista painetta säätää minimipalkkalaki tai muutoin vahvistaa työntekijän oikeuksia lainsäädännössä.
”Työehtosopimusten kattavuuden aleneminen johtaisi siihen, että myös EU:n vähimmäispalkkadirektiivi edellyttäisi valtiolta toimenpiteitä”, Kaukoranta muistuttaa.
Tällainen kehitys erkaannuttaisi Suomea muista Pohjoismaista, koska vahvojen työehtosopimusten Pohjoismaissa ei perinteisesti ole koettu tarvetta minimipalkkalaille.
Puheistaan huolimatta Orpon hallitus ei vie Suomea pohjoismaiseen suuntaan, vaan päinvastoin hallituksen politiikka voi monella tapaa murentaa pohjoismaista työmarkkinamallia Suomessa.
Ilkka Kaukoranta ei usko tämän olevan vahinko.
”Työnantajajärjestöjen julkilausuttu tavoite on ollut jo pitkään viedä sopiminen yritystasolle. Esimerkiksi jo vuonna 2017 EK:n puheenjohtaja ilmoitti, että liittotason neuvottelut ovat vain välivaihe ennen kuin työehdoista sopiminen siirtyy kokonaisuudessaan työpaikkatasolle”, Kaukoranta muistuttaa.
Tästä näkökulmasta ei olekaan yllättävää, että EK:n ajamat lakimuutokset johtaisivat alakohtaisten työehtosopimusten häviämiseen.
Kaukoranta uumoilee, että moni hallituksen politiikan kannattaja ei ajattele tästä samoin.
”Moni varmasti ajattelee, että hallituksen politiikassa on kyse vain siitä, että nykyjärjestelmän sisällä saadaan vähän lisää yrityskohtaista joustoa ja paikallista sopimista. Tämä voi kuitenkin paljastua harhaluuloksi”, SAK:n pääekonomisti kirjoittaa.
Tämä harhaluulo voi osoittautua kohtalokkaaksi, koska jos työehtosopimukset ja kollektiivisen sopimisen kulttuuri kerran menetetään, sen palauttaminen on hyvin vaikeaa.