Eduskunnan vuosi alkoi eilen torstaina kyselytunnilla. Oppositio haastoi kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta sen talouslinjasta ja haluttomuudesta neuvotella ammattiliittojen kanssa työelämäpolitiikasta.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo muistutti omassa puheenvuorossaan, että kolme hallituspuoluetta neljästä, eli perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit lupasivat ennen vaaleja suomalaisille työntekijöille, että lakko-oikeutta ei ainakaan kavenneta nykyisestä.
– Tämän ja monta muuta lupausta te petitte aivan välittömästi valtaan päästyänne, Jussi Saramo sanoi.
– Kun täällä nyt puhutaan demokraattisesta päätöksenteosta, niin mitä Suomen kansa voi tämmöisen petoksen jälkeen tehdä muuta kuin lakkoilla? Ei ole ihmisillä mitään muuta vaihtoehtoa. Demokratiassa on oikeus osoittaa mieltä ja on oikeus lakkoilla, Saramo totesi.
”Demokratiassa on oikeus osoittaa mieltä ja on oikeus lakkoilla.”
Työllisyyspolitiikka ei työllistä
Pääministeri Orpo totesi eilen eduskunnassa, että Suomen talous tarvitsee tällä hetkellä ”välttämättömästi kovia keinoja” ja moitti oppositiota siitä, ettei se ole tarjonnut vaihtoehtoja hallituksen politiikalle.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo totesi pääministerille, ettei tämä pidä paikkaansa.
– Teidän oman valtiovarainministeriön virkamiehet, puolueettomat asiantuntijat, ovat esittäneet esimerkiksi suomalaisen osinkopääomaverotuksen korjaamista länsimaiseksi. On esitetty lähdeveroa, jolla nämä kokonaan verotuksesta vapautetut sijoittajat saataisiin verotuksen piiriin. Tälle kaikelle te sanotte ”ei”, Saramo muistutti.
Hallituksen valinta on Saramon mukaan on ollut ottaa pienituloisilta ja työntekijöiltä sekä antaa rikkaille, yrityksille ja niiden omistajille.
– Miksi te toimitte näin? Teidän niin sanotuilla työllistämisesityksillänne ei ole mitään asiantuntijoiden mukaan lausuttuja työllistämisvaikutuksia.
Saramo päätti puheenvuoronsa kysymykseen hallitukselle:
– Miksi te ette nyt peräänny ja vihdoin neuvottele, kuten tasavallan presidenttikin eilen toivoi?
Hallituksen kallis virhe
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi omassa puheenvuorossaan hallituksen olevan tekemässä erittäin kalliin virheen.
– Te olette nyt toistuvasti tuoneet esille huolenne Suomen talouden tilasta. Tiedetään, että Suomen talous tällä hetkellä on taantumassa, ja tästä huolimatta tässä vakavassa tilanteessa te olette valmiita ajamaan suomalaiset työmarkkinat historiallisen vakavaan kriisiin, Andersson sanoi.
Anderssonin mukaan hallituksen työelämäpolitiikassa ei ole kyse työllisyyden edistämisestä, vaan ennen kaikkea se näyttää poliittiselta halulta pysyvästi heikentää niin työntekijöiden kuin suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen asemaa. Andersson pyysi työministeri Arto Satoselta (kok) vastausta siihen, onko hallitukselta valmius perääntyä joistakin heikennyksistä ja neuvotella työelämän kehittämisestä yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa.
Ministeri Satonen ei osoittanut halukkuutta neuvotella omassa vastauspuheenvuorossaan Anderssonille, vaan puolusti hallituksen politiikkaa.
Helsinkiläinen vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä sanoi omassa puheenvuorossaan, että on häpeällistä, että Suomen hallitus vastustaa yritysvastuun lisäämistä EU:ssa.
– Tässä on kyse vuosikymmenen tärkeimmästä lainsäädännöstä, jolla voidaan lisätä yritysten vastuuta, ja tätä tosiaan kannattavat myös monet suomalaiset yritykset, jotka ovat sitoutuneita ilmastotyöhön ja ihmisoikeuksien edistämiseen, Kivelä muistutti.
– Onko hallituksen mielestä siis liikaa vaadittu, että kaupoista ei esimerkiksi voisi ostaa lapsityövoimalla tuotettuja tuotteita? Kivelä kysyi.
Vastustamalla EU:n yritysvastuudirektiiviä Suomen hallitus toimii myös yritysten ilmastotyötä vastaan. Mai Kivelä muistutti siitä, että yritysvastuudirektiivin kaataminen olisi tämän hallituksen isoin ilmastoteko, mutta valitettavasti negatiivinen sellainen.
Kivelä kysyi pääministeri Orpolta, ovatko nämä syyt, jotka hallitus on esittänyt, todella sen arvoisia, että hallitus on nyt valmis näin massiivisessa asiassa muuttamaan kantaansa.
Vastauksessaan Kivelälle pääministeri Orpo totesi eduskunnan olevan sitoutunut siihen, ettei se tee kilpailukykyä haittaavia, lisää kustannuksia aiheuttavaa lainsäädäntöä, joka tuo lisää byrokratiaa.
– Itse direktiivin me haluaisimme voimaan, mutta järkevänä, Orpo lupaili.
uutiskirje 