Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin nimenomaan vaatinut direktiiviä, joka asettaisi suurille yrityksille velvollisuuden selvittää toimintaansa liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttua niihin.
Työmarkkinakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ihmettelevät tätä.
Direktiivillä yrityksille tulisi myös velvollisuus laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat, joilla niiden liiketoiminta saataisiin YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa sovittujen ilmastotavoitteiden mukaiseksi.
”Koko sisämarkkina-aluetta koskeva yritysvastuu parantaisi asiansa hyvin hoitavien suomalaisyrityksien kilpailuasemaa.”
Ihmisoikeusloukkauksia vastaan
Direktiivi takaisi sen, että yritysten aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada oikeutta EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.
Keskusjärjestöt korostavatkin tiistaina lähettämässään tiedotteessa, että siksi useissa maissa olisi välttämätöntä laajentaa kanneoikeutta ja todisteiden esittämisvelvollisuutta, mitä Suomen hallitus vastustaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus lähetti viime viikolla eduskunnan käsittelyyn kannan, jonka mukaan Suomi on valmis kaatamaan yritysvastuudirektiivin EU:n neuvoston kokouksessa 9. helmikuuta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavatkin siksi nyt kansanedustajiin Suomen kannan muuttamiseksi yritysvastuudirektiiviä puoltavaksi.
Vahvistaisivat uhrin oikeussuojaa
Keskusjärjestöt painottavat ryhmäkanneoikeuden laajentaminen tarkoittava sitä, että esimerkiksi kansalaisjärjestöt voisivat edustaa ihmisoikeusloukkausten uhreja oikeudessa omissa nimissään. Todisteiden esittämisvelvollisuuden laajentaminen puolestaan olisi järjestöjen mukaan välttämätöntä, jotta uhrien kanteet ylipäätään voisivat menestyä tuomioistuimissa.
– Hallituksen kanta on vastuuton, sillä molemmat näistä uhrin oikeussuojaa vahvistavista direktiiviesityksistä ovat välttämättömiä direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, toteaa SAK:n johtava asiantuntija Pia Björkbacka.
– Lisäksi ne ovat Euroopan perusoikeusviraston suosituksen mukaisia.
Suomen hallituksen kannanmuutos tuntuu keskusjärjestöissä erikoiselta siksikin, että Suomi on direktiiviä alun alkaen vaatinut. Suomi sai myös useita keskeisiä tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Euroopan tasoinen direktiivi takaisi sisämarkkinoilla yrityksille tasapuolisen kilpailuympäristön.
– Suomi ajaa tällä itseään kauas EU:n kehittämisestä ja kestävän kehityksen periaatteista kansainvälisissä järjestöissä, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow STTK:sta painottaa.
– Direktiivin voimaantulo olisi globaalisti merkittävä signaali siitä, että kilpailukykyä ei haeta ihmisoikeuksia tai ympäristöä loukkaamalla.
Akavasta taas muistutetaan Suomen kannan muuttumisen seurauksista.
– Suomen kannan muutos asettaisi myös vastuulliset suomalaiset yritykset erittäin vaikeaan asemaan. Jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla Ykkösketjuun-kampanjassa oli mukana suuria suomalaisia yrityksiä, joka tavoittelivat yritysvastuusäätelyä jopa kansalliselle tasolle, Akavan johtava asiantuntija Anu Tuovinen muistuttaa.
Karhunpalvelus viennille
Myös ammattiliitto Pro sekä Palvelualojen ammattiliitto PAM ottivat tiistaina kantaa asiaan.
Prosta arvioidaan, että yritysvastuudirektiivin kaataminen olisi karhunpalvelus Suomen viennille.
– Koko sisämarkkina-aluetta koskeva yritysvastuu parantaisi asiansa hyvin hoitavien suomalaisyrityksien kilpailuasemaa. Orpon hallituksen suunnitelma pidättäytyä äänestämästä direktiivin puolesta pettäisi sekä työnantajat että työntekijät, Pro toteaa tiedotteessaan.
– Lähes kaikki suomalaiset vientiyritykset ovat nostaneet vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden keskeiseksi tuotteidensa ja palveluidensa kilpailuvaltiksi. Jos sisämarkkina-alueella vaadittaisiin tulevaisuudessa vahvempaa yritysvastuuta, se tasapuolistaisi EU:n markkina-alueen sisäistä kilpailua, ja asiansa hyvin hoitavat suomalaisyritykset olisivat jo valmiiksi hyvissä kilpailuasemissa, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.
– Orpon hallituksen esittämä kanta on pettämässä samanaikaisesti sekä työnantajat että työntekijät: direktiivin kaatuminen palvelisi EU:n alueella vain niitä yrityksiä, jotka hakevat markkinoita vääristävällä tavalla kilpailuetua olemalla välittämättä ilmasto, ympäristö- ja ihmisoikeusvelvoitteistaan.
PAM muistuttaa siitä, että yritysvastuudirektiivillä turvattaisiin ihmisoikeuksien toteutumista, Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen liiketoiminnan suunnittelua ja reilua kilpailuympäristöa yritysten vastuulliselle toiminnalle.
– On vaikea ymmärtää, miksi hallitus on valmis heittämään roskakoriin vuosikausien työn yritysvastuudirektiivin valmistelussa. Sen avulla ollaan luomassa reilu kilpailuympäristö, jossa yritykset voivat toimita vastuullisesti ja kestävästi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Eduskunnassa nyt
Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee asiaa kuluvalla viikolla. EU:n jäsenmaista koostuva neuvosto kokoontuu perjantaina päättämään direktiivin kohtalosta.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä otti asiaan kantaa jo viime viikolla. Hän arvioi hallituksen toimivan omaa ohjelmaansa vastaan.
uutiskirje 