Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnittää huomioita hallituksen sanojen ja tekojen ristiriitaan. Vaikka hallitus on väittänyt suojelevansa heikoimmassa asemassa olevia, monet menoleikkaukset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja heikentävät heidän tulojaan huomattavasti.
– Tätä ei voi pitää oikeudenmukaisena varsinkaan, kun samaan aikaan suurituloisten verotusta kevennetään, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on itsenäinen elin, joka koostuu tiedeyhteisön jäsenistä. Maan hallitus nimittää sen jäsenet taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian esityksestä.
”On vaikea nähdä mitään perusteita työmarkkinajärjestelmän mullistamiselle.”
Arviointineuvosto julkaisi keskiviikkona vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta.
Leikkaukset kurittavat samoja
Arviointineuvosto toteaa, että samaan kohderyhmään kohdistuvat leikkaukset antavat liian ruusuisen kuvan työllisyysvaikutuksista. Elin huomauttaakin, että yhteenlasketut työllisyysvaikutukset jäävät selvästi alhaisemmaksi kuin yksittäin laskettujen toimenpiteiden vaikutukset, joita on julkisuudessa esitelty.
Laskelmiin liittyy myös huomattavaa epävarmuutta.
Kritiikkiä saavat myös yksipuoliset työllisyystoimet. Hallitus keskittyy lähinnä taloudellisiin kannustimiin, mutta muut työllistymisen esteet jäävät liian vähälle huomiolle.
– Esimerkiksi riittämättömään ammattitaitoon, terveysongelmiin ja työmarkkinoiden kohtaannon haasteisiin hallitus ei riittävästi puutu arviointineuvostonkaan mukaan, Lainà huomauttaa.
Työmarkkinaheikennykset unohtuivat
STTK:ssa arvioidaan olevan harmillista, että arviointineuvosto ei kiinnitä raportissa paljoakaan huomiota hallituksen ajamiin työmarkkinaheikennyksiin, joilla ei ole todettuja työllisyysvaikutuksia ja jotka eivät vahvista julkista taloutta.
Toisaalta arviointineuvosto toteaa, että työllisyys on ennätyskorkealla ja laskee taantumassakin vain vähän. Lisäksi neuvoston mukaan kustannuskilpailukyky on pysynyt vahvana ja Suomen talouden haasteet liittyvät pääosin tuottavuuden hitaaseen kasvuun.
– Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä mitään perusteita työmarkkinajärjestelmän mullistamiselle elinkeinoelämän toiveiden mukaisesti. Globaalien jännitteiden kasvaessa olisi tärkeämpää vaalia kansallista yhtenäisyyttä sen repimisen sijaan, Lainá sanoo.
Julkisen talouden vahvistamisessa arviointineuvosto kritisoi hallitusta verotuksen sulkemisesta ulkopuolelle. Kokonaisveroaste laskee merkittävästi hallituskauden aikana ja sen hillitseminen voisi poistaa kokonaan leikkaustarpeen.
– Jos hallitus toteuttaa miljardiluokan lisäsopeutuksen kehysriihessä, riski on talouden taantuman pitkittyminen.