Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo on huolissaan Suomen riistakeskuksen toiminnasta. Lisäksi hän ihmettelee sen asemaa julkisen vallan käyttäjänä. Hän arvioi sen ajavan vain metsästäjien etua.
Viime vuosina sekä korkein hallinto-oikeus että EU:n tuomioistuin ovat todenneet, että Suomen riistakeskuksen myöntämät poikkeusluvat susien, ilvesten ja karhujen tappamiselle ovat olleet perusteluiltaan lain vastaisia.
Honkasalo jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen riistakeskuksen toiminnan perustuslainmukaisuudesta.
Riistakeskuksen tehtävät ovat erittäin lähellä merkittävän julkisen vallan käytön rajaa.
Perusteluna karhunmetsästyskulttuuri
– Riistakeskus on käyttänyt perusteluina esimerkiksi kannanhoitoa ja suomalaisen karhunmetsästyskulttuurin säilyttämistä. Vielä hallinto-oikeudessa olevat poikkeusluvat on perusteltu “paikallisyhteisön sitouttamisella” eli metsästäjien sitoutumisella olemaan salametsästämättä, jos saavat tappaa riittävän monta rauhoitettua suurpetoa poikkeusluvan turvin, Honkasalo sanoo.
Hän toteaa, että riistakeskus eli entinen, vuonna 2011 lakkautettu Metsästäjäin keskusjärjestö ei ole viranomainen, vaikka sillä on lakisääteisiä tehtäviä esimerkiksi hirvieläinten pyyntilupien ja rauhoitettujen suurpetojen metsästykseen tarkoitettujen poikkeuslupien myöntäjänä.
Julkisen vallan käyttäjä
Honkasalo muistuttaakin siitä, että perustuslain mukaan julkisia hallintotehtäviä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain, jos se ei vaaranna hyvän hallinnon periaatteita. Merkittävää julkisen vallan käyttöä ei saa antaa viranomaisen ulkopuolelle lainkaan.
– Perustuslakivaliokunta näki mahdollisia ongelmia rauhoitettujen eläinten tappamiseen myönnettyjen poikkeuslupien osalta jo riistakeskusta perustettaessa. Riistakeskuksen tehtävät ovat erittäin lähellä merkittävän julkisen vallan käytön rajaa, Honkasalo sanoo.
– On hyvän hallinnon kannalta kestämätöntä, että riistakeskuksen toiminta julkisen vallan käyttäjänä vinoutuu toistuvasti oman intressiryhmän edun mukaiseen laintulkintaan.