Egypti raivaa valtavan alueen Kairon vanhassa kaupungissa tehdäkseen tilaa uusille maanteille ja silloille, jotka viranomaisten mukaan nopeuttavat tukkoisen jättikaupungin liikennevirtoja. Raivattava alue kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.
Rakennushanketta sanotaan osaksi Egyptin nykyaikaistamista. Aikanaan tiet yhdistävät pääkaupungin sydämen uuteen hallintokeskukseen, jota rakennetaan 45 km Kairosta itään.
Tietöiden alle on jäämässä myös 17 kuolleiden kaupungiksi kutsuttua historiallista hautausmaata, joihin on vuosisatojen ajan haudattu Egyptin silmäätekeviä. Moni hauta on arabialaisella kalligrafialla koristeltu marmorimonumentti. Uuden pikatien alta pitäisi siirtää tuhansia perhehautoja, myös historiallisesti merkittävien kulttuurihenkilöiden muistomerkkejä.
Hautakiviin kirjoitettua historiaa
– Historiallisten hautausmaiden hävittäminen on kaikilla mittareilla katastrofi. Hävitykselle ei ole järjellistä perustelua, eikä asiaa ole tutkittu mitenkään ennen päätöksen tekoa. Me emme saisi missään olosuhteissa tuhota perintöämme ja pyyhkiä pois historiaa ja identiteettiämme, historian professori tohtori Islam Assem sanoo.
Assem vertaa hanketta Assuanin padon rakentamiseen. Kun huomattiin, että arkeologisesti arvokkaita kohteita oli jäämässä vetten alle, Egypti teki Unescon kanssa yhteistyötä ja pelasti muun muassa Abu Simbelin temppelin.
– Hallituksen olisi pitänyt käyttää aikaa ja keksiä keinot siirtää hautausmaat kunnioittavalla tavalla. Hautausmaat kantavat historiaa, jota ei ole kirjoitettu kirjoihin, vaan hautakiviin, Assem toteaa.
Historiallisen perinnön säilyttämisestä innostuneet ihmiset keräävät nyt hautakiviä, laattoja, hautakaiverruksia ja kokonaisia mausoleumeja tuhottaviksi määrätyiltä hautausmailta. He pelkäävät, että muuten ne varastetaan.
Jo tarpeeksi muinaismuistoja
Viranomaiset vakuuttavat, että tuhottaviksi joutuvat vain rekisteröimättömät hautausmaat.
Historioitsija Sameh Al-Zahar kertoo, että historiallinen Kairo on kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintölistalla. Hautausmaat kuuluvat listalle riippumatta siitä, onko ne rekisteröity vai ei.
Al-Zaharin mukaan rekisteröimättömyyteen vetoamalla kiistetään hautausmaiden historiallinen merkitys. Joidenkin viranomaisten mielestä Egyptillä on jo tarpeeksi muinaismuistoja eikä hautausmaita siksikään ole tarpeen rekisteröidä tai varjella.
Jotkut tuhottavista hautausmaista ovat 1 000 vuotta vanhoja. Alueen määräsi hautausmaakäyttöön toinen kalifi Omar ibn al-Khattab 1 400 vuotta sitten.
Al-Zahar syyttää hallitusta kaksoisstandardeista arkeologisesti merkittävien paikkojen määrittelyssä. Esimerkiksi entisen presidentin Gamal Abdel Nasserin koti ja Rifa’i moskeija on alle sadan vuoden iästään huolimatta luokiteltu arkeologisesti arvokkaiksi vain siksi, että ne liittyvät historiallisesti tärkeisiin henkilöihin.
– 1990-luvulla valtio tuhosi suufi-hautausmailla Ibn Khaldunin ja al-Maqrizin haudat, joten historiallisten hautausmaiden tuhoamisen strategia ei ole mitään uutta, Al-Zahar toteaa.