Sosiaalityöntekijäpula on jatkunut vuosikymmeniä, vaikka muun muassa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on jatkuvasti toistanut työnantajille ratkaisuehdotuksia. Liitosta arvioidaan, että ne on jätetty kuitenkin jätetty huomiotta. Nyt hyvinvointialueet ovat ilmaisseet olevansa ongelmissa.
Tuorein ongelma muodostui, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tarkensi heinäkuussa sijaisina toimivien alan opiskelijoiden vaatimuksia.
Jatkossa opiskelijat voivat toimia sosiaalityöntekijöinä tilapäisesti enintään vuoden ajan, jos ovat suorittaneet sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Laki itsessään ei ole muuttunut.
Työpaikoilla työntekijät uupuvat ja alalta jäädään paljon mielenterveyssyiden takia eläkkeelle.
Aikaisemmin riittivät myös avoimessa yliopistossa suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot, jos pohjalla on muita soveltuvia opintoja.
– Avoimessa yliopistossa opiskelleet ovat paikanneet hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijävajetta, mutta nyt siihen on tulossa yhtäkkiä stoppi. Se asettaa monet tilapäiset työntekijät vaikeaan tilanteeseen, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Talentia vaatii Valviraa kohtuullistamaan sijaisten pätevyysvaatimuksia.Esimerkiksi tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä työskentelevien sosionomien on liiton kannan mukaan pystyttävä ajoissa ennakoimaan tulevia työllistymismahdollisuuksiaan ja lisäkoulutustarpeitaan.
Lapset jonottavat lastensuojelua
Erityisen huolissaan Talentia on lastensuojelun tilanteesta. Se muistuttaa siitä, että hyvinvointialueiden ja Helsingin mukaan lastensuojelu ajautuu katastrofiin, jos Valvira pitää kiinni linjastaan. Ne esittävät lastensuojelun asiakasmitoituksen voimaantulon lykkäämistä peräti vuoteen 2028.
Talentia kuitenkin muistuttaa siitä, että ongelma ei ole uusi.
– Lastensuojelun palvelut ovat olleet monin paikoin ruuhkautuneita jo pitkään, ja lapset jopa jonottavat lastensuojelun asiakkaiksi, Karsio sanoo.
– Esimerkiksi uhkasakkoja on annettu, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ei ole huolehdittu. Silti tilannetta ei ole pyritty kestävästi ratkaisemaan. Työpaikoilla työntekijät uupuvat ja alalta jäädään paljon mielenterveyssyiden takia eläkkeelle.
Vuosien sijaisketjuja
Talentia pitää valitettavana sitä, että hyvinvointialueilla herätään työntekijäpulaan toden teolla vasta nyt.
Se muistuttaa siitä, että sosiaalityöntekijöitä on ammattihenkilörekisterissä tuhansittain yli hyvinvointialueiden tarpeen, mutta he hakeutuvat usein muualle töihin paremman palkkauksen ja työolojen perässä.
– Sosiaalityöntekijän tehtävissä on nähty vuosikausien sijaisketjutukset vailla aitoa yritystä rekrytoida pysyviä työntekijöitä, mutta nyt kun potentiaalisten sijaisten määrä yllättäen vähenee, on työnantajapuolella herätty, että jotain pitäisi tehdä, Karsio toteaa.
– Olemme jo vuosikymmeniä puhuneet siitä, että sosiaalityöntekijäpula korjataan kilpailukykyisellä palkalla, työtä ja hyvinvointia tukevilla työolosuhteilla ja resursseilla ja tarkoituksenmukaisella työnjaolla.
Talentia valmistelee parhaillaan hyvinvointialueille lisäehdotuksia siitä, miten sosiaalityöntekijöiden saatavuutta on mahdollista parantaa.
– Alalla tarvitaan joustavia opintopolkuja. Lisäksi sosiaalityön aloituspaikkoja voidaan lisätä, kun pitkäjänteinen resursointi taataan. On kuitenkin pidettävä mielessä, että sosiaalityöntekijäpulan juurisyihin on nyt oikeasti puututtava. Tilanne ei korjaannu lastensuojelumitoituksen poistamisella tai sijaisten ketjuttamisella, Karsio sanoo.