Vihreiden kansanedustaja Tiina Elo ja vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo pitävät hallituksen esitystä EU:n taksonomia-asetukseen epäjohdonmukaisena.
Elo ja Honkasalo jättivät eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa eriävän mielipiteen EU:n kestävän rahoituksen taksonomian delegoituja asetuksia koskevaan lausuntoon.
– Rakentamisen ympäristövaikutuksia on vähennettävä, jotta pääsemme ympäristöä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin, he lausuvat eriävässä mielipiteessään.
”Suomen tulee olla etujoukoissa luomassa kannustimia kestävyyttä tukeville toiminnoille.”
– Metsäkato ja metsäluonnon monimuotoisuuden väheneminen on todellisuutta myös Suomessa ja siksi metsän raivaamista rakentamiselle on syytä välttää. Taksonomia ei jatkossakaan estä metsämaalle rakentamista.
Luokitusjärjestelmä
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ja työkalu, joka auttaa sijoittajia, yrityksiä ja liike-elämän toimijoita sekä EU:n jäsenvaltioita suuntaamaan rahaa vähähiilisten, kestävästi toimivien ja resurssitehokkaiden yhteiskuntien siirtymää edistäviin toimenpiteisiin.
Rahoitusmarkkinoilla sijoittajat hakevat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöystävällisiä kohteita rahoilleen. Siihen liittyvä EU:n ensimmäinen kestävien sijoitustuotteiden luokitusjärjestelmä eli EU-taksonomia-asetus astui voimaan vuonna 2020.
Taksonomian tehtävänä on estää mahdollista viherpesua asettamalla tiedeperusteiset raamit sille, mitä voidaan kutsua ympäristöystävälliseksi. Asetus koskee rahoitusmarkkinatoimijoita ja sekä muun muassa suuria pörssiyrityksiä.
Viimeksi siitä puhuttiin laveammin Suomen julkisuudessa marraskuussa 2021. Tuolloin asia nousi esiin, koska taksonomian koettiin uhkaavan Suomen omaa päätösvaltaa metsäasioissa.
”Epäjohdonmukaista”
Elo ja Honkasalo toteavat, että valtioneuvoston perustelu delegoitujen asetusten vastustamiselle on rakentamista koskeva ”ei merkittävää haittaa” -kriteeri, jonka mukaan metsämaalle sijoittuva uusi rakentaminen aiheuttaa merkittävää haittaa biologiselle monimuotoisuudelle.
Delegoidut asetukset ovat oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä, joilla komissio voi täydentää tai muuttaa EU-säädösten muita kuin keskeisiä osia.
– On epäjohdonmukaista, että valtioneuvosto vastustaa tätä kohtaa, sillä vastaavanlainen uusia rakennuksia koskeva määräys on jo voimassa ilmastotavoitteita koskevassa asetuksessa. Valtioneuvoston kanta on epälooginen, vaikka taksonomiasäädöksissä pitäisi pyrkiä johdonmukaisuuteen ja selkeyteen, Elo sanoo.
Rakentamista on muutettava
Kansanedusajat kertaavat, että EU:n kestävän rahoituksen taksonomian tarkoituksena on luoda kriteeristö kestävälle taloudelliselle toiminnalle niitä rahoittajia varten, jotka haluavat suunnata rahansa tällaiseen sijoitustoimintaan.
– On selviö, että nykyisiä toimintatapoja myös rakentamisessa on muutettava, mikäli mielimme saada luontokadon ja ympäristökriisin ylipäätään hallintaan, Honkasalo muistuttaa.
– Kun kyseessä on vapaaehtoinen sääntely, eikä metsämaalle rakentamista olla estämässä tai kieltämässä, on mahdotonta hyväksyä valtioneuvoston kielteistä kantaa.
He painottavat sitä, että jarruttamalla uuden kriteerikokonaisuuden etenemistä Suomi hankaloittaa niiden rahoitusalan toimijoiden sekä teollisten palveluyritysten asemaa, jotka hyötyvät selkeistä ja läpinäkyvistä kriteereistä kestävälle taloudelle.
– On ympäristön kannalta erittäin haitallista vastustaa ympäristöllisesti kestävän toiminnan määrittelyä. Sen sijaan Suomen tulee olla etujoukoissa luomassa kannustimia kestävyyttä tukeville toiminnoille, joita eri sektorit ovat Suomessa jo toteuttamassa. Vain näin saamme taloudellisen toiminnan sovitettua luonnon asettamiin rajoihin, he toteavat.
uutiskirje 