Irtisanomissuojan heikentämisellä voi olla yllättäviä vaikutuksia, kirjoittaa keskusjärjestö STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö tänään julkaistussa kirjoituksessaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on linjattu irtisanomissuojan heikentämisestä. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, työntekijän työsopimuksen purkamiseen riittää jatkossa asiallinen syy. Nykyään potkuihin vaaditaan asiallinen ja painava syy. Hallitus on perustellut toimiaan työllistämiskynnyksen madaltamisella.
Kirjoituksessaan Sirviö sanoo, että tutkimuksen perusteella irtisanomissuojan ja laajemminkin työsuhdeturvan heikentämisen vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan ole selviä. Osa tutkimuksista osoittaa myönteisiä työllisyysvaikutuksia, mutta toiset tutkimukset osoittavat muutosten heikentävän juuri niiden ihmisten asemaa, joiden työllisyyttä nyt nimenomaan halutaan vahvistaa.
Sirviö nostaa esille Economic Policy -tiedelehdessä vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen, jossa tutkijat Maria De Paola, Roberto Nisticò ja Vincenzo Scoppa havaitsivat, että irtisanomissuojan heikentämisellä oli yllättäviä ja ei-toivottuja vaikutuksia syntyvyyteen.
Vuonna 2015 Italian keskustavasemmistolainen Matteo Renzin hallitus teki työmarkkinauudistuksen, joka helpotti työntekijöiden irtisanomista suurissa yrityksissä. De Paolan, Nisticòn ja Scoppan tutkimuksen mukaan keskimääräinen todennäköisyys saada lapsi heikkeni lähes 40 prosenttia niillä työntekijöillä, joita uudistus koski.
Potkujen helpottaminen lisää epävarmuutta muuallakin kuin töissä
Syy-yhteys kahden ilmiön välillä löytyy siitä, että irtisanomisen helpottaminen lisää väistämättä irtisanomisten määrää. Se taas lisää palkansaajan taloudellista epävarmuutta. Taloudellinen epävarmuus taas heikentää erityisesti huonossa työmarkkina-asemassa olevien, kuten määräaikaisillä työsopimuksilla työskentelevien luottamusta. Sirviö huomauttaa, että myös aiempi suomalainen tutkimus tukee ajatusta, että heikko työmarkkina-asema ja toisaalta koulutus ovat yhteydessä matalampaan syntyvyyteen.
Onko meillä varaa tehdä uudistuksia, jotka lisäävät polarisaatiota ja voivat toimia myös tavoitteitaan vastaan?
Laajamittaisella irtisanomisturvan heikentämisellä voi siis pitkällä aikavälillä olla erittäin epätoivottuja seurauksia.
”Onko meillä varaa tehdä uudistuksia, jotka lisäävät polarisaatiota ja voivat toimia myös tavoitteitaan vastaan?” Tom-Henrik Sirviö kysyy.