Suomen julkisen velan aste nousi viime vuonna kuudella prosenttiyksiköllä tilastointimuutoksen vuoksi. Kyse on siitä, että Tilastokeskus muutti käytäntöään ja otti ARA-lainat osaksi julkisen talouden sektorin velkaa. ARA:ssa on kyse valtion korkotuetusta asuntorahoituksesta.
– Näin ei ole aiemmin toimittu. On ajateltu, että ARA on erillinen elin. Sen saatavat ja velat ovat sen omia saatavia ja velkoja, mutta tilastokäytäntö on muuttunut. Sen seurauksena velkasuhde on hypännyt noin kuusi prosenttiyksikköä ylöspäin, sanoo keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà KU:lle.
Asiaan kiinnitti huomiota jo vuosi sitten Labore-tutkimuslaitoksen tutkija Ilkka Kiema. Kiema kirjoitti aiheesta Laboren blogiin viime vuoden lokakuussa.
Siinä hän hämmästeli, kuinka vähän muutoksesta keskusteltiin. Kiema huomautti, että muutos ei heikennä sektorin luottokelpoisuutta tai vaikuta julkisen velan korkoihin.
– Tämä ei muuta julkisen sektorin rahoitusasemaa mihinkään. Tässä on muuttunut se, että ARA-lainoja on alettu laskea julkisen sektorin lainoiksi. Samalla ARA-saatavat lasketaan julkisen sektorin saataviksi, Lainà tiivistää.
Samalla kun tilastointimuutos tehtiin, korjattiin velkasuhdetta myös taaksepäin takautuvasti eli muutos ei näy pomppuna yhden vuoden kohdalla. Ilman tilastointimuutosta Suomen julkisen talouden velkasuhde olisi alle 70 prosenttia, mutta nyt se on valtiovarainministeriön tuoreimman raportin mukaan noin 74 prosenttia.
Ainoa asia, johon muutoksella on vaikutus, liittyy Euroopan unionin velkasääntöön. Siinä määritellään, että euromaiden julkisen velan määrä ei saa ylittää 60 prosenttia.
– Se osoittaa, että nämä velkasäännöt ovat jonkin verran mielivaltaisia. Tässä ei huomioida nettovelkaa, joka ei ole muuttunut mihinkään, Lainà tiivistää.
Kalteva pinta
Sinänsä Lainà ei pidä muutosta erikoisena. ARA:ssa on kyse selvästi julkisesta toimijasta. Mutta kysymyksiä se hänen mukaansa herättää.
– Tässä ollaan kyllä vähän kaltevalla pinnalla siinä, että mikä luetaan osaksi julkista sektoria ja mikä ei. Olisin itse pitänyt tilastointikäytännön ennallaan, koska tämä on selvästikin hämmentänyt monia. Velka-aste nousi kuusi prosenttiyksikköä, mikä on aika paljon verrattuna esimerkiksi kymmenen prosenttiyksikön kasvuun korona-aikana.
Viime eduskuntavaalien alla puhuttiin paljon valtion velkaantumisesta. Lainà uskookin, että tilastointimuutos on vaikuttanut vaalikamppailuun.
– Tämä on varmasti lisännyt jossain määrin velkapelkoa, kun on alettu puhua uusista kymmenluvuista.
Laboren tutkija Ilkka Kiema nostaa kirjoituksessaan esiin kysymyksen, ottaako kukaan EU:n talouden ohjausjärjestelmää vakavasti edes Suomessa? Jos jäsenmaan velkasuhde nousee yli 60 prosentin, voi komissio nykyisten sääntöjen mukaan käyttää jäsenmaata kohtaan enemmän valtaa. Näin ollen tilastointimuutoksella voisi olla hyvinkin suuret vaikutukset Suomeen, jos vastaus Kieman esittämään kysymykseen on kielteinen eli ohjausjärjestelmään uskotaan edelleen.
Lainàn tulkinta on, että kukaan ei enää oikein usko siihen.
– Tämän vuoksi EU:n velkasääntöjä ollaan uudistamassa. Selvästi 60 prosentin velka-aste on EU-kehikossa menettämässä merkitystään.