Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman talouspoliittinen linja eli ”Orponomics” tarkoittaa hyvinvointivaltion supistamista ja palkansaajien aseman heikentämistä. Näin kirjoittaa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà tänään julkaistussa blogissaan. ”Orponomics” -nimitys viittaa Yhdysvalloissa 1980-luvulla presidentti Ronald Reaganin johdolla toteutettuun talouspolitiikkaan, joka tunnettiin nimellä Reaganomics.
Lainà kuitenkin arvioi, ettei ”Orponomics” ei kuitenkaan juuri kiristä finanssipolitiikkaa, eikä vahvista julkista taloutta, sillä verotus kevenee merkittävästi.
”Eriarvoisuus kasvaa varmasti, mutta epäselvää on, kuinka paljon”, Lainà kirjoittaa arviossaan. Hän lisää, että ”Orponomicsin” kaikkein viluisinta kyytiä palkansaajille ovat kuitenkin työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset, eli lakko-oikeuden rajoittaminen, työrauhan kiristäminen, irtisanomissuojan heikentäminen, paikallisen sopimisen ohituskaista ja palkankorotuskatto valtakunnansovittelijalle.
”Eriarvoisuus kasvaa varmasti, mutta epäselvää on, kuinka paljon”
”Ne eivät vahvista julkista taloutta ollenkaan, mutta heikentävät palkansaajien neuvotteluasemaa merkittävästi. Todennäköistä on, että palkkakehitys hidastuu ja muut työehdot heikentyvät”, pääekonomisti toteaa.
Leikkaukset ja veronkevennykset eivät vahvista taloutta
Patrizio Lainà kirjoittaa, että hallitusohjelman päätösperäiset verolinjaukset eivät kokonaisuutena ole kummoiset.
”Kaikki veromuutokset yhteensä ovat karkeasti nolla euroa. Julkisen talouden vahvistamiskeinoissa ammottaakin valtava epätasapaino, kun keskitytään leikkauksiin, mutta verotus unohdetaan kokonaan”, Lainà toteaa.
”Orponomicsin” veropolitiikka ei hahmotu tarkastelemalla ainoastaan hallitusohjelmaa, vaan keskeisempää on Patrizio Lainàn mukaan se, mitä jätetään tekemättä. Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan hallituskauden aikana 1,7 prosenttiyksikköä, eli euroissa yli neljä miljardia. Laskun taustalla on veropohjan rapautuminen. Haittaveroja ei ole sidottu indeksiin, eli verotus kevenee automaattisesti inflaation laukatessa ja talouden kasvaessa. Lisäksi verotuloja kertyy vähemmän, kun raskaammin verotetusta fossiilisesta energiasta siirrytään uusiutuvaan energiaan.
Lainà myöntää, että vihreä siirtymä on toki myönteinen ja välttämätön asia, mutta sen aiheuttamaa verovajetta olisi hänen mielestään syytä paikata.
Vaalilupauksista huolimatta ”Orponomicsin” finanssipolitiikkaa ei voi Patrizio Lainàn arvion mukaan pitää erityisen kireänä.
”Neljän miljardin euron leikkaukset osaltaan kiristävät finanssipolitiikkaa. Samaan aikaan kuitenkin verotus alenee yli neljä miljardia euroa rakenteellisesti. Tämä keventää finanssipolitiikkaa ja syö tehokkaasti pois leikkausten julkista taloutta vahvistavan vaikutuksen”, hän toteaa.
Vaikka finanssipolitiikka ei kovista puheista huolimatta juuri kiristy Orpon hallituskaudella, ”velaksi eläminen” saattaa loppua ainakin väliaikaisesti. Syynä tähän on Lainàn mukaan se, että julkisen sektorin alijäämää rahoitetaan velkaantumisen sijaan myymällä omaisuutta.
”Julkisen talouden vahvistuminen on tällöin lähinnä näennäistä, sillä velan välttäminen myymällä omaisuutta ei ole sen kestävämpää talouspolitiikkaa”, pääekonomisti sanoo.