Liki joka kolmas vasemmistoliittoa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestänyt valitsi sosiaalidemokraatit kevään 2023 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliitto sai 14 prosenttia alle 45-vuotiaiden naisten ja 13 prosenttia kaikista alle 25-vuotiaiden äänistä. Vasemmistoliittoa äänestäneet luottavat merkittävästi enemmän Euroopan unioniin ja kannattamaansa puolueeseen, mutta huomattavasti vähemmän maan presidenttiin kuin äänestäjät keskimäärin. Enemmistö vasemmistoliiton äänestäjistä äänestäisi Nato-jäsenyyden puolesta, mutta peräti 31 prosenttia vastaan.
Nämä, ja monta muuta asiaa käyvät ilmi Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin kesäkuun lopussa julkaisemasta tutkimusraportista Finland Turned Right: Voting and Public Opinion in the Parliamentary Election of 2023 (Suomi kääntyi oikealle: äänestäminen ja yleinen mielipide parlamenttivaaleissa 2023).
Kimmo Grönlundin ja Kim Strandbergin toimittamaa raporttia on ollut kirjoittamassa 15 tutkijaa. Raportissa on 150 sivua, 17 artikkelia, 19 kaaviota ja 35 taulukkoa. Aineisto raportin havainnoille äänestyskäyttäytymisestä ja poliittisista mielipiteistä on koottu Suomen Akatemian rahoittaman Kansalaismielipide-tutkimuksen vastauksista. Kysymyksiä tehtiin useammassa erässä, vastaajia oli enimmillään 3 885.
Tähän artikkeliin on tehty kooste lähinnä vasemmistoliiton äänestäjiä koskevista tuloksista ja mielipiteistä. Joitakin havaintoja vertaillaan myös edellisiä vaaleja koskeviin tutkimuksiin ja tilastoihin. Vertailevien tietojen lähteinä on käytetty pääasiassa Åbo Akademin vaalitutkimusta Voting and Public Opinion in Finland – the Parliamentary Election of 2019 ja oikeusministeriön julkaisemaa erittäin laajaa vaalitutkimusta Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019 sekä Tilastokeskuksen vaalitilastoja.
Vasemmistoliitto menetti lähes puolet vuoden 2019 äänestäjistä
Kolmen suurimman puolueen äänestäjien uskollisuus edellisissä vaaleissa äänestämälleen puolueelle oli suuri kevään eduskuntavaaleissa. Noin kolme neljästä suurimpia puolueita vuonna 2019 äänestäneistä äänesti samaa puoluetta vuoden 2023 vaaleissa. SDP ja kokoomus säilyttivät 74 ja PS 78 prosenttia äänestäjistään. Vuoden 2019 vaaleissa SDP piti 70, kokoomus 69 ja PS 60 prosenttia vuoden 2015 vaalien äänestäjistään.
Vasemmistoliitto onnistui pitämään vain 55 prosenttia edellisten vaalien äänestäjistään, vihreät 42 prosenttia. Vuoden 2019 vaaleissa vasemmistoliittoa äänestäneistä 29 prosenttia ja vihreitä äänestäneistä 31 prosenttia antoi kevään vaaleissa äänensä sosiaalidemokraateille.
Kannatus siirtyi kuitenkin joka suuntaan. Sosiaalidemokraatteja vuonna 2019 äänestäneistä neljä prosenttia valitsi tänä vuonna vasemmistoliiton ja kaksi prosenttia vihreät. Vihreitä vuonna 2019 äänestäjistä seitsemän prosenttia antoi nyt äänensä vasemmistoliitolle ja vasemmistoliittoa vuonna 2019 äänestäneistä kuusi prosenttia luotti nyt vihreisiin. Vasemmistoliittoa vahvisti myös ensimmäistä kertaa äänestävät. Ikäryhmässä 18–24 -vuotiaat vasemmistoliiton kannatus oli 13 prosenttia.
Vasemmistoliiton äänestäjien puolueuskollisuutta on pidetty vahvana. Ja vahvaa se olikin ennen vuoden 2011 vaaleja. Oikeusministeriön vaalitutkimus 2019 raportoi, että vasemmistoliiton äänestäjien puolueuskollisuus oli aina reilusti yli 70 prosenttia ja vielä vuoden 2007 vaaleissa 71 prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa puolueuskollisuus putosi 58 prosenttiin, vuonna 2015 57 prosenttiin ja vuonna 2019 56 prosenttiin.
Vuoden 2019 vaaleissa vasemmistoliitto menetti seitsemän prosenttia vuoden 2015 äänestäjistä perussuomalaisille, kahdeksan prosenttia sosiaalidemokraateille ja neljä prosenttia vihreille. Samoissa vaaleissa vasemmistoliitto sai prosentin perussuomalaisia vuonna 2015 äänestäneiden äänistä, kolme prosenttia sosiaalidemokraatteja ja kahdeksan prosenttia vihreitä äänestäneiltä. Vahvistusta tuli ensimmäistä kertaa äänestäneiltä, myös vuonna 2015 vasemmistoliiton kannatus oli 13 prosenttia ikäryhmässä 18–24-vuotiaat.
Vasemmistoliitto kelpaa hyvin nuorille, mutta huonosti ennen 1980-luvun puoltaväliä syntyneille
Vasemmistoliiton kannatus oli kevään 2023 vaaleissa korkein, 14 prosenttia, 18–44-vuotiaiden naisten keskuudessa. Alle 44-vuotiaiden miesten äänistä vasemmistoliitto sai seitsemän prosenttia. Ikäryhmässä 45–64-vuotiaat vasemmistoliitto sai seitsemän prosenttia naisten ja kolme prosenttia miesten äänistä. Yli 65-vuotiaista äänestäjistä seitsemän prosenttia naisista ja neljä prosenttia miehistä luotti vasemmistoliiton ehdokkaaseen.
Ikäryhmässä 18–44-vuotiaat vasemmistoliiton kannatus on suurinta nuoremmassa päässä. 18–24-vuotiaiden äänistä puolue sai 13 prosenttia, 25–34-vuotiaiden äänistä 12 ja 35–44-vuotiaiden äänistä yhdeksän prosenttia.
Äänioikeutetuista 40 prosenttia on alle 45-vuotiaita, 30 prosenttia äänioikeutetuista kuuluu ikäryhmään 45-64 vuotiaat ja 30 prosenttia ryhmään yli 64-vuotiaat. Vasemmistoliiton äänestäjien valtaosa kuuluu nuoriin ja varhaisiin keski-ikäisiin. Vasemmistoliitto sai 52 prosenttia äänistään alle 45-vuotiailta, 21 prosenttia 45-6 -vuotiailta ja 27 prosenttia yli 64-vuotiailta.
Raportti vahvistaa sen aiemminkin tehdyn havainnon, että vasemmistoliiton kannatuksessa on kuoppa 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden keskuudessa.
Kun taulukon kannatuslukuihin lisätään ikäryhmien edustajien syntymävuodet, on helppo nähdä milloin vasemmistoa eri vaaleissa vähiten äänestäneet ovat syntyneet.
Kaikissa vaaleissa yli 64-vuotiaat ovat äänestäneet vasemmistoliittoa vähemmän kuin ikäryhmät keskimäärin. Vuoden 2003 vaaleissa tämä tarkoitti ennen vuotta 1938 syntyneitä ja vuoden 2023 vaaleissa ennen vuonna 1958 syntyneitä. Vasemmistoliiton vähäinen kannatus yleisen eläkeiän saavuttaneiden keskuudessa tuskin johtuu pääosin siitä, että eläkeläiset olisivat siirtyneet muiden puolueiden kannattajiksi. Vanhemman polven vasemmistolaisista suuri osa kuuluu kuormittavaa työtä tekevään työväestöön, jonka elinajanodote on lyhyempi kuin vähemmän kuormittaviin ammattiryhmiin kuuluvilla.
Yli 64-vuotiaiden lisäksi vasemmistoliiton kannatus on ollut keskimääräistä alempi 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden keskuudessa. Tämä näkyy hyvin taulukossa 1, jossa lihavoidut, keskimääräistä alempaa kannatusta osoittavat luvut ovat juuri pääosin 1960- ja 1970-luvulla syntyneiden kannatuslukuja.
Vasemmistoliiton kannatus hupenee vähiten koulutusta saaneiden keskuudessa
Koulutustason mukainen vasemmistoliiton kannatuksen tarkasteleminen osoittaa, että vasemmistoliitto on menettänyt kannatustaan erityisesti vähiten koulutusta saaneiden keskuudessa. Perustason koulutuksen saaneiden äänestäjien keskuudessa vasemmistoliiton kannatus oli Åbo Akademin tutkimuksessa nyt viisi prosenttia, vuoden 2019 tutkimuksessa 11,6 prosenttia.
Koulutustasojen määrittelyt vaihtelevat eri tutkimuksissa. Åbo Akademin tutkimuksissa koulutustaso määritellään kolmiportaisesti. Oikeusministeriön julkaisemassa vaalitutkimuksessa 2019 on viisi porrasta. Kehityksen suunta on kuitenkin sama. Oikeusministeriön vaalitutkimuksen mukaan luokassa Ei ammattikoulutusta vasemmistoliiton kannatus oli vuonna 2003 14 prosenttia ja vuonna 2019 yhdeksän prosenttia. Åbo Akademin vaalitutkimuksen mukaan yliopistokoulutuksen saaneista 8,2 prosenttia äänesti vasemmistoliittoa vuonna 2019 ja seitsemän prosenttia tänä vuonna. Oikeusministeriön tutkimuksessa vasemmistoliittoa kannatti yliopistotutkinnon omaavista viisi prosenttia vuonna 2003 ja kahdeksan prosenttia vuoden 2019 vaaleissa.
Korkea aika valmistella vasemmistoliiton miespoliittinen ohjelma
Kansan Uutiset kertoi 11. heinäkuuta, että vasemmistoliitossa valmistellaan miespoliittista ohjelmaa. Syitä tähän onkin, sillä vasemmistoliiton kannatus on pudonnut jyrkästi miesten keskuudessa. Åbo Akademin tutkimuksessa vain neljä prosenttia haastatteluun osallistuneista miehistä ilmoitti äänestäneensä vasemmistoliittoa tämän vuoden vaaleissa.
Muutos on suuri. Vielä vuoden 2007 vaaleissa 11 prosenttia miehistä ja vain kahdeksan prosenttia naisista äänesti vasemmistoliittoa. Asetelma muuttui vuoden 2011 vaaleissa, joissa vasemmistoliitto kärsi neljän prosenttiyksikön tappion miesten keskuudessa, mutta sai samanaikaisesti kahden prosenttiyksikön vaalivoiton naisten keskuudessa.
Vielä vuonna 2011 vasemmistoliiton miesehdokkaat saivat enemmän ääniä kuin naisehdokkaat. Vasemmistoliiton ehdokkaista 61 prosenttia oli miehiä. Mutta vuoden 2015 vaaleissa naisehdokkaat saivat jo enemmistön, 56,5 prosenttia vasemmistoliiton äänistä, vaikka ehdokkaista 60,6 prosenttia oli miehiä.
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa valitussa vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli 82,3 prosenttia miehiä. Ryhmä sai naisenemmistön vuoden 2015 vaaleissa, mutta kokoonpano oli kuitenkin lähes tasapainoinen. Sama toistui vuoden 2019 vaaleissa. Kevään vaaleissa miesten osuudeksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä tuli 18 prosenttia.
Vasemmistoliiton äänestäjät puolustavat julkista sektoria
Moni vasemmistoliiton aktiivi on arvellut, että yksi vasemmistoliiton eduskuntavaalitappion syy olisi ollut se, että puolueen on ollut Marinin hallituksen aikana vaikea erottua vihreistä ja sosiaalidemokraateista. Åbo Akademin vaaliraportti osoittaa, että ainakin vasemmistoliiton äänestäjät ovat perillä puolueiden linjojen eroista; vasemmistoliittoa pidetään selvästi vasemmistolaisimpana vaihtoehtona.
Tutkimuksessa selvitettiin äänestäjien sijoittumista vasemmistoon ja oikeistoon sekä arvoliberaaleihin ja arvokonservatiiveihin esittämällä panelisteille kysymyksiä eräiden poliittisten tavoitteiden myönteisyydestä tai kielteisyydestä.
Vasemmistoliiton kannattajat erottuvat selvästi muiden puolueiden kannattajista vasemmisto–oikeisto-ulottuvuudella. Vasemmistoliiton äänestäjille julkisen sektorin puolustaminen ja tuloerojen pienentäminen ovat hyvin paljon tärkeämpiä kysymyksiä kuin sosiaalidemokraatteja tai vihreitä äänestäneille. Vasemmistoliiton äänestäjät suhtautuvat myös selvästi muiden puolueiden äänestäjiä torjuvammin veronalennuksiin ja vanhusten hoivan yksityistämiseen.
Niissä kysymyksissä, joilla mitattiin äänestäjien sijoittumista arvoliberaali–arvokonservatiivi-akselilla vihreiden äänestäjät sijoittuvat pääosin arvoliberaaliin päähän ja vasemmistoliiton äänestäjät useimmissa kysymyksissä vihreiden ja sosiaalidemokraattien väliin.
Arvoasenteita mittaavissa kysymyksissä rikostuomioiden ankaruudesta, seksuaalivähemmistöjen oikeuksista ja ympäristöinvestoinneista vasemmistoliiton äänestäjät olivat lähellä arvoliberaalisimmaksi osoittautuneita vihreitä. Kysymyksessä vastaanotettavien pakolaisten määrästä RKP:n äänestäjät kiilasivat vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien väliin. Pihveille määrättävä ilmastovero sai vankan tuen vain vihreiden äänestäjiltä. Jonkin verran tukea ajatus sai myös vasemmistoliittoa äänestäneiltä.
Ehdotus eroamisesta Euroopan unionista herätti eniten vastustusta RKP:n, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjissä, mutta melkein yhtä paljon vasemmistoliiton ja keskustan äänestäjissä.
Vasemmistoliiton äänestäjistä enemmistö äänestäisi Nato-jäsenyyden puolesta, kolmannes äänestäisi vastaan
Tutkimuksen paneelissa kartoitettiin vastaajien mielipiteitä seitsemässä vaalikampanjan aikana ajankohtaisessa turvallisuutta, kansainvälistä yhteistyötä ja vähemmistöjä koskevassa asiassa kysymyksellä: Mitä ajattelet seuraavista ajankohtaisista asioista? Vastaukset annettiin asteikolla kannatan täysin/osittain, en tiedä, vastustan osittain/täysin. Tulostaulukossa on esitetty Olen täysin samaa mieltä -vastaajien prosenttiosuus.
Natosta kysyttiin vielä erikseen. Koko vastaajajoukosta Natoon liittymisen puolesta äänestäisi 82 ja liittymistä vastaan 10 prosenttia, kahdeksan prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Vasemmistoliiton äänestäjistä enemmistö, 53 prosenttia, äänestäisi liittymisen puolesta, 31 prosenttia vastaan ja peräti 16 prosenttia ei osannut sanoa, miten äänestyksessä menettelisi. Vasemmistoliitoa äänestäneissä Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvia oli enemmän kuin minkään muun eduskuntapuolueen äänestäjissä.
Vasemmistoliiton äänestäjillä nollatoleranssi julkisten palvelujen leikkaamiselle
Panelisteille esitettiin myös toinen sarja kysymyksiä, jotka liittyivät maahanmuuttoon, ilmastotoimiin ja sisäpoliittisiin kysymyksiin. Vasemmistoliittoa äänestäneet tyrmäsivät täysin ajatuksen talouden tasapainottamisesta leikkaamalla julkisia palveluja. Tämä ei ole yllättävä tulos. Nykyisille hallituspuolueille sen sijaan voi olla ikävä yllätys se, että vain 17 prosenttia äänestäjistä oli täysin samaa mieltä siitä, että julkisten palvelujen leikkaamisesta käytettäisiin talouden tasapainottamisen keinona. Kokoomusta äänestäneistä täysin samaa mieltä oli 37 ja perussuomalaisia äänestäneistä 27 prosenttia, mutta ruotsalaisen kansanpuolueen äänestäjistä vain 11 ja kristillisdemokraattien äänestäjistä kahdeksan prosenttia.
Soteuudistus ei saanut varauksetonta tunnustusta minkään puolueen äänestäjiltä. Sosiaalidemokraattien äänestäjissä oli eniten, 15 prosenttia niitä, jotka olivat täysin samaa mieltä siitä, että soteuudistus on hyvä asia. Soteuudistus astui voimaan vuoden alussa, joten pitkäaikaisia kokemuksia uudistuksen onnistumisesta ei kenelläkään voinut olla.
Vasemmistoa äänestäneiden vastaukset taulukon neljä kysymyksiin maahanmuutosta, ilmastotoimista ja sisäpolitiikasta eivät juuri yllätä. Tosin kysymykseen tuesta tavoitteelle koko Suomen pitämisestä asuttuna kustannuksista huolimatta sai kyllä kovin pienen kannatuksen (12 prosenttia), kun ottaa huomioon vasemmiston edeltäjän, SKDL:n ja alkuvuosien vasemmistoliiton vahvan aseman maaseudulla sekä maan itäisissä ja pohjoisissa osissa. Tämäkin korostaa sitä havaintoa, että vasemmistoliiton kannatus on keskittynyt etelän kaupunkeihin.
Vasemmistoliiton äänestäjät luottavat puolueeseen vahvasti
Paneeliin osallistuneilta kysyttiin myös luottamusta eräisiin instituutioihin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan luottamustaan seitsemään politiikan toimijaan asteikolla 0–10. Alemmat arvosanat esittävät vähäistä, korkeammat suurta luottamusta.
Tutkimusraportissa vertaillaan eri väestöryhmien luottamusta poliittisiin instituutioihin vuosina 2015, 2019 ja 2023. Vähäisintä luottamus on ollut poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin. Eduskuntaan ja hallitukseen on luotettu enemmän. Eniten on kaikissa kyselyissä luotettu presidenttiin. Vuosina 2015 ja 2019 luotettiin vähiten Euroopan unioniin, mutta toisessa vuonna 2019 tehdyistä kyselyistä ja tänä vuonna tehdyssä kyselyssä luottamus Euroopan unioniin kasvoi merkittävästi.
Vasemmistoliiton äänestäjien luottamus eduskuntaan (6,3) on hieman alhaisempi kuin panelistien keskimääräinen luottamus (6,5). Vasemmistoliiton äänestäjät luottavat liki yhtä paljon hallitukseen (6,5) kuin kaikki panelistit (6,6). Vasemmistoliiton äänestäjät luottavat aivan yhtä paljon puolueisiin (5,5) ja poliitikkoihin (5,4) kuin muut panelistit keskimäärin.
Vasemmistoliiton äänestäjien luottamus sen sijaan eroaa merkittävästi muista kun mitataan luottamusta presidenttiin, Euroopan unioniin ja äänestämäänsä puolueeseen.
Presidentin luottamus panelistien keskuudessa sai arvon 8,4, vasemmistoliiton äänestäjät antoivat arvon 7,5. Se on alhaisin eduskuntapuolueiden äänestäjien arvo. Luottamus Euroopan unioniin oli keskimäärin 6,2 ja vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa se oli huomattavasti korkeampi, 6,7.
Toiseksi korkeinta luottamusta nautti se puolue, jota paneelin vastaaja oli äänestänyt, oma puolue sai arvosanan 7,4. Vasemmistoliiton äänestäjät luottivat valitsemaansa puolueeseen enemmän kuin mihinkään muuhun arvioituun instituutioon, arvosana oli 7,9.
Suomen vaalijärjestelmä suosii suuria puolueita
Raportin johdannossa analysoidaan vaalituloksia ja esitetään puolueiden saamat ääniosuudet ja paikat. Niitä eritellessään raportti havaitsee ristiriidan puolueiden äänimäärän ja niiden saamien kansanedustajan paikkojen välillä. Vihreät saivat vähemmän ääniä kuin vasemmistoliitto, mutta kuitenkin kaksi kansanedustajaa enemmän ja suuret puolueet saivat kannatustaan enemmän paikkoja.
Raportin mukaan se, että paikkajako ei vastaa täysin puolueiden kannatusta johtuu vaalipiirien erilaisesta koosta. Harmi, että raportti kuittaa asian vain lyhyellä toteamuksella. Kyseessä on demokratian toteutumisen kannalta suuri asia.
Laskelmani osoittavat, että suuria puolueita suosivan vaalijärjestelmän vuoksi kokoomus ja perussuomalaiset saivat kumpikin kuusi ja sosiaalidemokraatit kolme kansanedustajaa enemmän kuin suhteellinen vaalijärjestelmä olisi antanut. Keskusta, joka tähän mennessä on hyötynyt eniten suuria puolueita suosivasta vaalijärjestelmästä, sai nyt ensimmäistä kertaa kannatustaan vastaavan osuuden kansanedustajista. Vasemmistoliitto sai kannatukseensa nähden kolme paikkaa liian vähän ja vihreät yhden. Vuoden 2019 vaaleissa vasemmistoliitto sai ensimmäisen kerran kannatustaan vastaavan määrän kansanedustajia.
Åbo Akademin nopeasti tuottama vaalitutkimus selvitti myös monia muita mielenkiintoisia kysymyksiä, kuten eri ikäryhmien erilaista tapaa tehdä vaalityötä, puoluejohtajien merkitystä vaalimenestykselle ja eri puolueiden kannattajien käsitystä omasta kyvystään vaikuttaa politiikkaan sekä poliittisen toiminnan mahdollisuuksista vaikuttaa asiain kulkuun.
Vasemmistoliiton vaalitulokseen ei tutkimus tuo kovinkaan paljon uutta siihen nähden, mitä vaalien jälkeisissä arvioissa jo on tehty: SDP onnistui voittamaan puolelleen paljon vasemmistoliittoa vuonna 2015 äänestäneitä, vasemmistoliitto on menettänyt kannatustaan miesten ja kypsässä keski-iässä olevien keskuudessa. Lisäksi vasemmistoliiton kannatus laskee huolestuttavasti Etelä.Suomen kaupunkien ulkopuolella.
Tämä kirjoitus on julkaistu osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden artikkelien vaihtoa.
Tutustu vaalitutkimuksiin:
Finland Turned Right: Voting and Public Opinion in the Parliamentary Election of 2023
Voting and Public Opinion in Finland – the Parliamentary Election of 2019
Politiikan ilmastonmuutos: Eduskuntavaalitutkimus 2019
Poliittisen osallistumisen eriytyminen: Eduskuntavaalitutkimus 2015
Lue myös:
Vasemmistoliiton vaalitappio numeroiden valossa – puolueen vaalionni on omissa käsissä
uutiskirje 