Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijoiden laatimassa ”Turbovaihteella turvallisuutta: suomalaisten odotukset Nato-jäsenyydelle” -raportissa tarkastellaan kesäkuussa kerätyn laajan kyselyaineiston pohjalta suomalaisten odotuksia Nato-jäsenyydestä. Raportti on osa ”Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus” -tutkimushanketta.
STT:n mukaankansalaiset odottavat Naton tuovan ennen kaikkea sotilaallista turvaa Venäjän uhkaa vastaan ja ovat valmiita myös lähettämään suomalaisia joukkoja muiden Nato-maiden avuksi hyökkäystilanteessa.
Ydinaseisiin suomalaiset kuitenkin suhtautuvat erittäin kriittisesti. Sen sijaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin mahdollinen purkaminen saa enemmistön kannatuksen. Naton pysyvän tukikohdan perustaminen ja ei-suomalaisten Nato-joukkojen sijoittaminen Suomen maaperälle jakavat sen sijaan näkemyksiä.
Vasemmistolaiset ovat huomattavasti kriittisempiä Nato-jäsenyyttä kohtaan kuin oikeistolaiset. Kokoomuslaisista jäsenyyttä tukee 98 prosenttia, vasemmistoliittolaisista 44 prosenttia. Oikeistolaisista kriittisimpiä olivat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, joiden jäsenyyskannatus oli 70 prosentin tuntumassa.
Raportissa todetaan, että ”tämä saattaa heijastaa osaltaan Nato-kannatuksen luokkasidonnaista luonnetta, sillä jälkimmäisten puolueiden kannattajissa on paljon myös matalampiin sosiekonomisiin ryhmiin kuuluvia äänestäjiä”. Kiinnostava on myös tutkijoiden huomio siitä, ettei Nato-kannatus ”vaikuta jäsentyvän sosiokulttuurisella liberaali–konservatiivi-ulottuvuudella millään systemaattisella tavalla”, olevan siis niin sanottu arvokysymys.
uutiskirje 