Tutkimustulosten mukaan sanomalehdet ovat luoneet ammattiin opiskelevista nuorista toiseuttavan identiteetin, joka typistää heidät pois muista identiteeteistä ja ihmisyyden osa-alueista. Asia käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
JÄLKES-Boomerit! Meidän äänemme kuuluviin ja näkyviin -tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksän sanomalehden julkaisuja vuosien 2010–2020 välisenä aikana. Mukana oli yhteensä 4513 artikkelia ja 362 ammattiin opiskelevaa nuorta ympäri Suomen. Nuoret osallistuivat tutkimukseen vapaaehtoisina ja anonyymeina kanssatutkijoina.
Tutkimus toteutettiin vuosina 2021–23 ja sen rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö.
”Nuoret tuntevat tulleensa suljetuiksi pois muutoksen tekijöistä ja älykkäistä nuorista, koska he opiskelevat ammattiin.”
Ammattikoulutus ja ammattiin opiskelevat olivat esillä kaikissa sanomalehdissä, mutta heidän äänensä pääsivät kuuluviin vain harvoin. Kaikki sanomalehdet kuvasivat ammattiin opiskelevia nuoria samansuuntaisesti esimerkiksi sivistymättöminä sekä terveydeltään ja elintavoiltaan heikompina kuin lukiolaiset.
Amiksetko yrityselämän resursseja?
Mediassa nuorten kokemukset ja näkemykset eivät ole tulleet esiin yhteiskunnallisissa teemoissa tai vaikuttamisessa, vaan ammattiin opiskelevat kuvattiin usein kasvottomina duunareina ja yrityselämän resursseina.
Kanssatutkijoiden mukaan sanomalehdillä on tarve esittää ammattiin opiskelevat tyhminä, osaamattomina ja näkymättöminä yhteiskunnallisina vaikuttajina. Todellisuudessa nuoret kertoivat osallistuvansa ja vaikuttavansa laajasti yhteiskunnassa eri tavoin, sanoo tutkija ja tutkimushankkeen johtaja Niina Meriläinen.
– Nuoret tuntevat tulleensa suljetuiksi pois muutoksen tekijöistä ja älykkäistä nuorista, koska he opiskelevat ammattiin. Heidät koetaan vähemmän arvostettavina ja tietoisesti toiseutettuina. Nuoret eivät kuitenkaan tunnista itseään siinä valossa, johon media heidät kehystää. He korostavat olevansa ’muutakin kuin amiksia’ ja haluavat tulla nähdyiksi ja arvostetuiksi moninaisina yksilöinä, Meriläinen sanoo.
Ammattiin opiskelevat nuoret kokevat, että media luo heille pakotetun identiteetin. Sen tuomaa taakkaa he joutuvat kantamaan myös opintojensa päätyttyä, sillä muiden kehystämää identiteettiä toistetaan läpi yhteiskunnan kouluissa, medioissa ja osin kodeissa.
Lukiolaiset kiinnostavat, amikset eivät
Tutkimus osoittaa, että sanomalehdet ovat keskittyneet enemmän abiturientteihin ja lukiolaisiin kuin ammattiin opiskeleviin nuoriin. Esimerkiksi useiden sanomalehtien pääsivuilla oli uutisia abiturienttien lakkiaisista ja vasta sisäsivuilla kertomuksia ammattikouluista valmistuneista nuorista.
Nuoret pitivät suomalaisessa yhteiskunnassa ylläpidettävää ’amisvastaisuutta’ normaalina, mutta sellaisena todellisuutena, josta on päästävä eroon.
– Ammattiin valmistuneiden kohdalla uutisoinnin fokus on lähes aina työntekoon liittyvä, millä vahvistetaan duunari-identiteetin luomista. Nuoret kokevat myös joutuvansa puolustelemaan valintaansa mennä ammattikouluun, vaikka ’arvosanat olisivat riittäneet lukioon’ tai ’heillä on ysin keskiarvo’. Nuoret tietävät, että heitä ja heidän koulutustaan ei arvosteta Suomessa, Niina Meriläinen huomauttaa.
Tutkimuksessa tuli esille, että osa nuorista koki opettajien osalta kiusaamista ja väheksyntää, mikä vaikutti heidän kokemukseensa ammattiin opiskelusta. Meriläisen mukaan osa opettajista epäili jopa ammattiin opiskelevien nuorten kykyä osallistua tutkimukseen:
– Tutkimuksessa oli mukana opettajia, jotka kommentoivat nuorten olevan koulussa päivähoidossa ja pitivät heitä huonompina kuin lukiolaisia. Etenkin lukio-opettajat epäilivät ammattiin opiskelevien kykyä muodostaa lauseita ja puhua yhteiskunnasta koherentisti. Minua kyseenalaistettiin myös tutkijana, koska en keskity tutkimuksessani lukiolaisiin, Meriläinen sanoo.
Hän myös korostaa, että nuorten kokemukset ja näkemykset ovat tärkeitä ymmärtääksemme, miten nuorten osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa voi edistää:
– Haluan tutkia, johtuvatko tutkimustulokset todellakin niin sanottujen duunariammattien vähäisestä arvostuksesta vai poliittisten suuntausten ja ihmisen arvostamisen yhteydestä tai kenties ihan muusta. Tähän tarvitaan laajaa monitieteistä tutkimusta, jossa nuoret ammattiin opiskelevat ovat mukana.