Vasemmistoliiton kansanedustaja Laura Meriluoto on huolissaan siitä, miten sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukselle käy kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon vetämissä hallitusneuvotteluissa. Meriluoto vetoaa hallitusneuvotteluissa oleviin puolueisiin, jotta järjestöjen rahoituksesta ei leikata.
Viime vuonna järjestörahoitus päätettiin parlamentaarisesti siirtää valtion budjettiin, ja kaikki puolueet sopivat, että järjestöjen tuleva rahoitustaso säilyy entisellään.
– Leikkaamalla sotejärjestöjen rahoituksesta tuleva hallitus leikkaisi muun muassa hyvinvoinnista, terveydestä, yhteisöllisyydestä, elinvoimasta sekä aktiivisuutta ja demokratiaa tukevasta toiminnasta, Meriluoto sanoo.
”Sotejärjestöjen asiakkaina on ihmisiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa.”
– Se heikentäisi myös suomalaista vapaaehtoistyön kenttää.
Tuovat elinvoimaa
Meriluoto muistuttaa myös siitä, että järjestöt myös luovat osaltaan alueellista elinvoimaa. Ne työllistävät, kehittävät ja tuovat EU-rahoitusta alueelle.
– Kaikki tämä tapahtuu vieläpä edullisesti. Suhteessa sote-budjettiin ja järjestön tekemän työn hyötyihin, järjestöjen rahoituksen osuus on pieni, hän sanoo.
Meriluodolla on pitkä kokemus sote-järjestöissä työskentelemisestä, joten hän tuntee kentän ja järjestöjen työn hyvin.
– Keskustelin hiljattain nuorten parissa asunnottomuustyötä tekevän järjestöammattilaisen kanssa. Hänen tyypillinen asiakkaansa on mielenterveysongelmien kanssa kamppaileva nuori, jolla alkaa laskut erääntyä ja muutenkin arjenhallinta heikentyä siten, että asunnottomuus uhkaa, kansanedustaja kertoo.
– Järjestötyöntekijä auttaa nuorta esimerkiksi rästimaksujen selvittelyssä ja viranomaisten kanssa asioinnissa.
Tavoittavat haavoittuvimmat
Meriluoto toteaa, että kyse on siis vaativasta asiakastyöstä, jossa ammattilaiselta vaaditaan kykyä auttaa erilaisia ihmisiä monenlaisissa arjen vaikeuksissa. Hän painottaa sitä, että ymmärrys ja osaaminen esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista ovat tärkeitä.
Meriluoto nostaa esiin myös sen, että järjestöt tavoittavat monesti ihmisiä, jotka jäävät virallisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Järjestöissä työtä pystytään tekemään joustavasti ja asiakkaiden luottamus on helpompi saavuttaa, kun ei edusteta mitään viranomaistahoa.
– Vasemmistoliitossa lähdetään siitä, että kansalaisjärjestöt ovat osa toimivaa demokratiaa ja niiden toimintaedellytykset ja pitkäjänteinen rahoitus on turvattava, hän sanoo.
– Esimerkiksi sote-järjestöjen asiakkaina on monesti ihmisiä, jotka ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Järjestöjen rahoituksen jatkuvuus on etenkin heille tärkeää.