Tilastokeskuksen perjantaina julkaisema tilastokatsaus eduskuntavaalien äänestyskäyttäytymisestä vahvistaa jo tiedetyn ilmiön. Hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut äänestävät huomattavasti aktiivisemmin kuin matalammin koulutetut ja heikommin tienaavat.
Perusasteen tutkinnon suorittaneiden äänestysprosentti oli alle 55, kun ylemmän korkeakoulutusasteen kohdalla äänestysprosentti oli yli 90. Myös toisen asteen tutkinnon kohdalla äänestysprosentti jäi alle 70:n, kun taas alemman korkeakoulutusasteen keskuudessa äänestämässä kävi yli 83 prosenttia.
Tilastokeskuksen mukaan toisen asteen suorittaneiden koulutusryhmä on selvästi suurin. Siihen kuuluu 44,1 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.
Tilastokeskus jakoi äänestäjäryhmät viiteen tuloluokkaan. Ne kertovat karusti, kuinka paljon tulot vaikuttavat äänestysaktiivisuuteen.
– Ylemmissä tuloluokissa äänestäminen oli säännönmukaisesti pienituloisempia yleisempää. Ylimpään tulokvintiiliin kuuluneista äänesti 85,1 %. Sen sijaan alimmassa kvintiilissä äänestysaktiivisuus oli 58,4 %. Ero äänestysaktiivisuudessa pieni- ja suurituloisimman kvintiilin välillä oli siten lähes 27 prosenttiyksikköä, katsauksessa kirjoitetaan.
Sukupuolten ero
Sukupuolten välillä näkyy ero näkyy myös selvästi. Naiset äänestivät aktiivisemmin lukuun ottamatta vähintään 70 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. Nuorissa ikäluokissa ero oli suuri.
– Suurin ero äänestysaktiivisuudessa sukupuolten välillä oli ikäjakauman nuoremmassa päässä. Naisten äänestysprosentti oli 19-vuotiaiden ikäryhmässä yli 10 prosenttiyksikköä ja 20–24-vuotiaissa lähes 10 prosenttiyksikköä miesten vastaavaa suurempi, katsauksessa kerrotaan.
Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi huomattavasti kotimaisia kieliä puhuvista. Vieraskielisten äänestysprosentiksi tuli 39,1.
Helsingissä äänestysprosentti oli huomattavasti koko maata korkeampi. Helsingissä äänesti yli 77 prosenttia äänioikeutetuista, kun vaalien äänestysprosentti oli 70,9.
Erot Helsingissä äänestyspaikkojen välillä olivat osin valtavia. Hyvin koulutettujen ja hyvätuloisten suosimassa Lauttasaaressa oli kuusi äänestysaluetta, ja matalin äänestysprosentti oli tasan 86.
Kaupungin toisella laidalla Vesalassa äänestysprosentti oli toisella äänestyspaikalla 60,1 ja toisella tasan 57.