Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti odotetusti torstaina iltapäivällä, että jatkaa hallituksen muodostamista perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n kanssa.
– En olisi vielä ollenkaan varma, että tästä tulee hallitus, koska pohjan muodostavat puolueet joutuvat syömään niin paljon sanojaan, sanoo vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo KU:lle.
Saramon mukaan on mahdollista, että torstaina esitellyllä hallituspohjalla ei saada aikaan toimintakykyistä enemmistöhallitusta.
– Jos hallitus saadaan, niin joko siellä syödään lupauksia täysin, tai sitten se kaatuu aika nopeasti.
RKP:n ratkaisu ihmetyttää
Saramo ihmettelee RKP:n lähtöä hallitusneuvotteluihin perussuomalaisten kanssa, sillä puolueiden kannat ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon ovat toistensa peilikuvia.
– Emme olleet RKP:n kanssa monista asioista samaa mieltä, mutta esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä RKP oli edellisessä hallituksessa vasemmistoliitolle arvokas yhteistyökumppani, Saramo kertoo.
– Nyt he sitten ovat menossa hallitukseen, jossa mukana ovat perussuomalaiset, jotka ovat monella tapaa sen vastakohta, mitä vasemmisto ja RKP ovat tehneet. Perussuomalaiset ovat ihailleet Puolan hallitusta, Donald Trumpia ja Viktor Orbánia. He kaikki ovat kyseenalaistaneet ja heikentäneet oikeusvaltiota, Saramo ihmettelee.
Toinen Jussi Saramon esille nostama kokonaisuus on ilmasto- ja luontopolitiikka.
– Vaikka en välttämättä ole vakuuttunut siitä, että kokoomusta, RKP:tä tai kristillisdemokraatteja ilmasto hirveästi kiinnostaisi, niin he ovat sentään olleet yhteisesti sovituissa kansallisissa kannoissa mukana. Toisin kuin perussuomalaiset, jotka ovat yksin olleet kaikkia vastaan, Saramo sanoo.
Saramon mukaan perussuomalaiset haluaisivat ilmastoasioissa palata 1800-luvulle.
– Kyllä tuolla hallituksella ympäristöasioissa sovun löytäminen tulee olemaan vaikeaa ihan jo senkin takia, että Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut monenlaisiin asioihin.
Petetyt lupaukset näkyvät arjessa
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja ounastelee, että ilmaston suhteen pidetään voimassa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite, mutta sen eteen ei tehdä mitään.
– Tällainen sumutus saattaa mennä läpi, koska tavalliset ihmiset eivät näe ilmastopäätöksiä samalla tavalla arjessaan joka päivä. Se, mikä ei mene läpi, ovat uusien hallituspuolueiden vaalilupaukset.
Voi myös olla, että bensan hinta ei laske. Mitenkäs persut sen sitten selittävät?
Saramo ottaa esimerkiksi perussuomalaisten lupauksen laskea bensan hintaa.
– Voihan olla, että bensan hinnan lasku jatkuu, koska nyt ollaan sopeuduttu Venäjän sotaan Ukrainassa ja koko ajan siirrytään kohti sähköautoilua. Bensan kysynnän laskiessa hintakin voi tulla alas, Saramo tuumii.
– Voi myös olla, että bensan hinta ei laske. Mitenkäs persut sen sitten selittävät? Saramo kysyy.
Toinen vaikea kysymys ratkaistavaksi on korkealla pysyvä inflaatio. Suomessa yritykset tekevät Jussi Saramon mukaan historiallisen suuria osinkotuottoja omistajilleen, mutta palkansaajien tulot eivät pysy hintojen nousussa mukana.
– Mitäköhän perussuomalaiset ajattelevat asialle tehdä? Viimeksi kun he olivat hallituksessa, tehtiin kiky, jossa siirrettiin työntekijöiden rahaa osinkoihin. Ja se todella näkyi ihmisten arjessa, Saramo huomauttaa.
Jussi Saramon mukaan populistisesta oikeistosta on yleensä lähtenyt ilmat pihalle, kun kansa näkee, että annetut lupaukset olivat katteettomia. Häntä kuitenkin huolestuttaa trumpilainen totuudenjälkeinen populismi, jota Saramo kuvailee täysin irralliseksi todellisuudesta.
– Tarkoitan tilannetta, jossa ei ole enää mitään väliä, miten ihmisillä todellisuudessa menee, kun politiikasta tulee vain yhtä suurta identiteettisotaa, Saramo pohtii.