Vasemmistoliiton puoluehallitus päätti tällä viikolla toimenpiteistä puolueen eduskuntavaalitulokseen liittyen. Kyseessä on pitkä lista erilaisista hankkeista, joilla vasemmistoliitto pyrkii analysoimaan vaalitulosta ja jatkamaan siitä eteenpäin.
– Tässä listassa on järjestöllisiä toimenpiteitä, joista haluttiin tehdä selkeä työsuunnitelma ja laittaa se julkisesti kaikkien nähtäville, jotta myös puolueen jäsenet ja kannattajat voisivat nähdä, mitä vasemmistoliitossa nyt tapahtuu, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoo KU:lle.
Edessä ovat kohtalonvaalit
”Monissa vaalipiireissä seuraavat eduskuntavaalit ovat vasemmistoliitolle kohtalonvaalit”
Andersson nostaa itse pitkästä toimenpidelistasta kaksi asiaa.
– Ensin se, että meidän on kyettävä tulevien vuosien aikana rakentamaan nykyistä vahvempi tuki alueelliselle työlle erityisesti niissä vaalipiireissä, joista vasemmistoliitolla ei ole kansanedustajia.
Vasemmistoliitto menetti huhtikuun vaaleissa kansanedustajan paikat Keski-Suomesta, Satakunnasta ja Lapista. Vaasan vaalipiiristä ja Kaakkois-Suomesta vasemmistoliitolla ei ollut kansanedustajia myöskään edellisellä vaalikaudella.
– Monissa vaalipiireissä seuraavat eduskuntavaalit ovat vasemmistoliitolle kohtalonvaalit, Li Andersson sanoo.
– Jos nyt menetettyjä paikkoja ei saada takaisin, niissä vaalipiireissä voittaminen on tulevaisuudessa todella vaikeaa, kuten olemme nähneet Kaakkois-Suomessa.
Keski-Suomen vaalipiiri osoitti kuitenkin sen, että temppu on tehtävissä. Vasemmistoliitto menetti Keski-Suomesta ainoan kansanedustajansa kerran aikaisemmin, vuoden 2015 vaaleissa. Tuolloin Eila Tiainen jäi valitsematta eduskuntaan. Puolue voitti Keski-Suomesta uudelleen paikan vuonna 2019, kun Juho Kautto valittiin.
– Ainoa tapa saada ne paikat takaisin seuraavissa vaaleissa on se, että paikallisesti on toimintaa ja toimijoita, jotka jo nyt sitoutuvat lähtemään ehdolle seuraavissa vaaleissa, Li Andersson painottaa.
Hän lisää, että puolueväen sitouduttava myös tekemään pitkäjänteisesti vasemmistolaista politiikkaa. Tähän on Anderssonin mukaan voitava hyödyntää puolueen uutta eduskuntaryhmää.
– Kansanedustajamme siis sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja tukemaan toimijoita myös sellaisissa vaalipiireissä, joista ei ole tällä hetkellä edustajia, Andersson avaa.
Toinen tärkeä Li Anderssonin mainitsema painopistealue on on uusien jäsenten kontaktoiminen, minkä puoluesihteeri Anna Mäkipää nosti esille KU:n haastattelussa viime viikolla.
– Meillä on ollut valtava jäsenryntäys. On todella tärkeää myös saada käsitys siitä, kuinka monet näistä uusista jäsenistämme haluavat myös osallistua puoluetoimintaan, Andersson toteaa ja lisää, että on tärkeä myös selvittää, kuinka paljon uusien jäsenten joukossa on tulevia vaaliehdokkaita.
Vasemmistoliiton puoluejohto aikoo kerätä tietoa siltä kuuluisalta kentältä, ja sitä varten puolue toteuttaa vaalipiirikohtaisia vaalitulosanalyysejä ja useita kyselyitä. Suunnitelmissa on jäsenkysely vaalikampanjasta ja jäsenkysely poliittisista painopisteistä. Mitä puolueen johto haluaa kyselyillä tietää?
– Ensinnäkin haluamme vaalipiirikohtaista analyysiä siitä, mitä tämä vaalitulos oikeasti näyttää eri puolilla Suomea, Li Andersson sanoo.
Andersson ottaa esimerkkinä oman vaalipiirinsä eli Varsinais-Suomen. Vaalien jälkeen Andersson kävi vaalituloksen kunta kunnalta läpi ja huomasi, että varsinkin suurten kaupunkien ulkopuolella oli kuntia, joissa myös SDP:n kannatus oli laskenut.
– Eli on myös paikkakuntia, joissa on ollut koko äänestäjäkunnan siirtymää joko perussuomalaisiin, kokoomukseen tai sohvalle. Ei ole ollut vain punavihreän blokin sisäistä liikehdintää vihreistä ja vasemmistoliitosta SDP:lle, Andersson sanoo.
– Tämänkaltaisia ilmiöitä saamme paremmin tietoon, kun jokainen piirijärjestö tekee oman aluekohtaisen analyysinsä. Siitä näemme, missä menetimme äänestäjiä ja minne.
Jäsenkyselyllä eväitä oppositioon
Li Andersson kertoo, että vasemmistoliitto haluaa myös tehdä kyselyn koko jäsenistölle, koska puoluejohto haluaa tietoonsa jäsenistön näkemyksiä siitä, mitkä asiat menivät hyvin ja mitkä huonosti.
– Haluamme myös tietää, mikä jäi mieleen vasemmistoliiton vaalikampanjasta. Ideana on saada tietoon myös sellaisten toimijoiden näkemyksiä, jotka kannattavat meitä, mutta eivät ole ehkä itse jokapäiväisessä poliittisessa työssä tai vaaleissa mukana.
Vasemmistoliitto aikoo vaalikyselyn lisäksi järjestää myös kyselyn poliittisista painopisteistä. Kyseessä on puheenjohtajan mukaan laajempi jäsenkysely siitä, mihin vasemmistoliiton halutaan keskittyvän ja mitä teemoja puolueen halutaan nostavan esille.
– Meidän on aktivoitava koko jäsenistöä, varsinkin kun on tullut niin paljon uusia jäseniä mukaan. Haluamme saada nykyisen jäsenistön näkemyksiä puolueen tietoon, Andersson sanoo.
Li Andersson sanoo, että jäsenkysely linkittyy myös vasemmistoliiton tulevan politiikkaan todennäköisesti oppositiossa.
– Kun tiedämme tulevan hallituksen kokoonpanon ja sen ajaman linjan, aiomme käyttää kyselyä hyödyksi oppositiolinjamme rakentamiseen.
Omalla ehdokkaalla presidentinvaaliin
Vasemmistoliiton tiedotteessa mainitaan myös presidentinvaali, joka järjestetään alkuvuodesta 2024.
Li Andersson korostaa olevansa sitä mieltä, että vasemmistoliitolla on oltava oma presidenttiehdokas vuonna 2024.
– Olemme jääneet aika lailla yksin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa puolustamassa ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa ja ydinaseriisuntaa. Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka olisi halunnut Suomen tekevän samanlaisen tukikohtiin ja ydinaseita koskevan julkilausutun linjauksen kuin muut Pohjoismaat, Andersson sanoo.
Li Andersson sanoo pitävänsä erityisesti tällaisena ajankohtana erittäin huonona, jos vasemmistoliitolla ei olisi ehdokasta näissä vaaleissa.
– Silloin meidän linjamme puuttuisi vaihtoehdoista kokonaan. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että meidän kannattajamme pystyisivät noin vaan ryhmittymään jonkun toisen puolueen ehdokkaan taakse, Andersson sanoo.
uutiskirje 