Eduskunnasta pudonnut vasemmistoliiton Pia Lohikoski joutui luopumaan unelmiensa työstä, vaikka sai enemmän ääniä kuin vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, kun tuli valituksi kansanedustajaksi.
Vasemmistoliiton kokonaiskannatus laski Uudenmaan vaalipiirissä, ja läpi pääsi vain yksi kansanedustaja, vantaalainen Jussi Saramo.
– Se oli pitkäaikaiselle kansalaisaktivistille unelmien täyttymys työuralla, todellinen vaikuttamisen paikka, hän kertoo facebookissa runsas viikko eduskuntavaalien jälkeen.
”Väärin joka tapauksessa jonkun mielestä.”
– Tätä tavoitetta kohti olin myös tehnyt tukiryhmineni töitä yli vuosikymmenen.
Hän arvioi, että hänen tekemänsä työ ei ole näkynyt riittävästi äänestäjille asti.
Hän ennakoi myös tulevaa:
– Kovat ajat ovat edessä pieni- ja keskituloisille, jos ne linjat toteutuvat, joilla vaalit voittaneet puolueet kampanjoivat. Olisi tarvittu vahvempaa ääntä leikkauspolitiikkaa vastaan myös eduskunnan sisälle.
Erityinen vaalikausi
Keravalainen Lohikoski muistuttaa erityislaatuisesta vaalikaudesta, jota hallitsivat koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sodasta aiheutuneet energian hinnan nousu ja muu inflaatio.
– Päättäjinä teimme ennenkuulumattomia päätöksiä, kriisilakeja, rajoituslakeja ja jättimäisiä talouden tukipaketteja muun muassa yrityksille ja kunnille. Suuri pettymys, että aloitteeni väliaikaisesta perustulosta ei etene.
Lohikoski arvioi myös vasemmistoliiton romahduksen syitä.
– Media puhuu paljon taktisesta äänestämisestä ja pääministerivaaleista. Se on varmasti yksi osasyy. Mutta itse käännän katseeni myös edellisiin huhtikuihin. Kriisit, joka ikinen kevät, hän sanoo päättyneestä vaalikaudesta.
– Koronakriisi, joka kohteli kaltoin monia. Lapset ja nuoret voivat korona-aikojen etäopiskelun ja eristyksen seurauksena huonosti. Purettiinko nuorten mielenterveyspalveluiden jonot? Ei purettu.
– Julkisen sektorin työntekijät, eturintamassa sosiaali- ja terveysalan työntekijät olivat koronan vastaisen taistelun kärjessä, mutta palkittiinko ja kiitettiinkö heitä tarpeeksi? Ei palkittu, vaan päinvastoin nujerrettiin hoitajien lakkokamppailu.
Lohikoski muistuttaa myös kulttuurialan koronakriisistä.
– Mikään niistä kymmenistä toimista, joita itsekin yritin eduskunnan sisällä niin täysistunnoissa, valiokuntatyössä, kirjallisissa kysymyksissäni ja vaikka missä, ei riittänyt auttamaan tarpeeksi kulttuurialaa. Ala traumatisoitui korona-ajasta niin, että sen yli ei ole vielä päästy.
Sota ja Nato
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä sukeutunut Suomen Nato-jäsenyys vaikuttivat osaltaan vaalitulokseen.
– Erittäin monta mahdollisuutta epäonnistua vasemmistolaisena poliitikkona. Tuli sitten äänestettyä Nato-äänestyksissä jaa tai ei. Väärin joka tapauksessa jonkun mielestä, hän arvioi ja kertaa kantaansa Nato-jäsenyyteen:
– Ei lainkaan mieluisa, mutta välttämätön ratkaisu muuttuneessa tilanteessa, jota itse emme toivoneet tai odottaneet. Tätä keskustelua en halua avata nyt uudestaan, se käytiin jo vuosi sitten.
Hän kuitenkin muistuttaa vaalituloksen kertovan, että vasemmiston äänet eivät näytä siirtyneen ainakaan eduskunnan ulkopuolisille Nato-vastaisille pienpuolueille.
Energia ja inflaatio
Lohikoski pitää vasemmistoliiton tappiolle keskeisenä syynä energian hinnan nousua ja inflaatiosta.
– Ymmärrän erittäin hyvin, miltä korkea bensan hinta ja kallistunut sähkön hinta tavallisen töihin autolla ajavan ja omakotitalossa kehyskunnassa asuvan perheen arjessa tuntuvat. Tiedän, koska koen sen myös omakohtaisesti ja elän itse tätä samaa arkea, hän sanoo.
Hän epäilee, että vasemmiston suurin epäonnistuminen on ehkä juuri se, ettei pystytty riittävän hyvin kertomaan, että on taisteltu tavallisten ihmisten puolesta.
– Tukitoimet energian hintaan eivät ole kohdentuneet riittävän hyvin alempiin tuloluokkiin, jotka tukea eniten tarvitsisivat. Sähköyhtiöiden mellastusta emme valitettavasti saaneet ajoissa kuriin. Inflaatio on lisäksi nostanut muutenkin hintoja, myös ruoan ja asumisen hintaa.
Lohikosken mielestä vasemmistolla olisi tähän pitänyt olla sanottavaa hintojen nousuun.
– Mutta hintakatot ja hintajarrut haisevat muiden puolueiden mielestä liikaa sääntelyltä — eikä edes kriisiaikana näistä asioista ole saatu aikaan kunnollista yhteiskunnallista keskustelua, hän toteaa.
– En ole itse saanut edes oman puolueeni Vasemmistoliiton sisällä nostettua riittävästi esiin sitä, että hintakatot ja hintasääntely olisivat poikkeusaikana ehkä tehokkaimpia keinoja siihen, että valtiovalta ei olisi aina se, joka joutuu kompensoimaan kansalaisille ja avaamaan kukkaronsa.