Vasemmiston historian huonointa vaalitulosta ei pidä selitellä, mutta sitä kannattaa analysoida, kuuluu puolueen ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäen viesti. Helsingin apulaispormestarina toimiva Arhinmäki ei ollut näissä vaaleissa itse ehdolla.
– Kaikissa vaaleissa on syvävirtauksia, jotka eivät välttämättä näy mielipidemittauksissa. Näiden vaalien iso kuva oli se, että suuret puolueet kasvattivat kannatusta ja keskisuuret menettivät, Arhinmäki kirjoittaa kotisivuillaan.
Arhinmäen mukaan ennen vaaleja puhuttu taktinen äänestäminen oli tällaista tiedostamatonta syvävirtaa. Sitä siis tapahtui, mutta kyse ei ollut kovin tiedostavan taktisesta äänestämisestä.
Näiden vaalien iso kuva oli se, että suuret puolueet kasvattivat kannatusta ja keskisuuret menettivät.
– Tämä vaali myös näytti rajuimmillaan, miten kova vaalijärjestelmämme on keskisuurille puolueille. Vasemmistoliitto menetti kannatusta prosenttiyksikön verran, mutta kansanedustajapaikoista meni kolmasosa, Arhinmäki kirjoittaa.
Hän myös nostaa esiin, että vasemmistoliitto sai enemmän ääniä kuin vihreät, mutta kansanedustajien paikoissa vihreät ovat edellä numeroin 13–11.
– Tämä johtuu siitä, että vihreillä – ja varsinkin lähes puolet pienemmällä mutta edustajamäärältään lähes samankokoisella – RKP:lla kannatus on keskittyneempää tiettyihin vaalipiireihin.
Yksi pahinta pahempi
Kuten Arhinmäki KU:lle vaali-iltana sanoi, hän ajatteli ennen ennakkoääniä pahimman mahdollisen tilanteen olevan 12 kansanedustajaa. Lopputulos oli vielä yhden kansanedustajapaikan verran huonompi.
– Vasemmistoliiton kannatuksessa näkyi jo pitkään jatkunut trendi, joka on eurooppalainen, ehkäpä globaali. Modernit punavihreät puolueet menestyvät suuremmissa kaupungeissa.
Vasemmistoliitto menetti ainoat paikkansa Lapissa , Keski-Suomessa ja Satakunnassa. Kaikissa niissä istuva kansanedustaja ei ollut enää ehdolla. Kaikki vetäytyneet kansanedustajat olivat myös miehiä.
Oulun vaalipiirissä vasemmistoliitto menetti niin ikään paikan. Samalla Merja Kyllösen paikka oli hyvin hilkulla, sillä Kyllönen oli vaalipiirin viimeinen läpimenijä. Eroa ensimmäiseen putoajaan oli lopulta reilut 900 ääntä.
– Myös Oulun vaalipiirissä odotin vaikeuksia, mutta tulos oli vielä heikompi kuin osasin ajatella, Arhinmäki tiivistää.
Uudellamaalla vasemmisto menetti niin ikään paikan. Gashaw Bibani jäi ensimmäisenä rannalle. Vasemmistoliiton listalta jäi uupumaan yli 1 000 ääntä, jotka olisivat tehneet Bibanista kansanedustajan.
– Uudenmaalla toisen paikan menettäminen oli suurin shokki ja sitä en osannut ollenkaan odottaa, Arhinmäki tunnustaa.
Pirkanmaalla vasemmistoliitto tavoitteli toista kansanedustajan paikkaa, mutta jäi siitä kauas. Anna Kontula jatkaa vaalipiirin ainoana kansanedustajana.
Neljästä lähti kolme
Vasemmistoliitto saavutti neljä vuotta sitten vaalivoiton, kun neljä lisäpaikkaa tuli prosenttiyksikön valtakunnallisella kannatusnousulla.
– Viime eduskuntavaaleissa saimme neljä lisäpaikkaa, nyt näistä menetimme kolme, kun tuli vaalitappio: Oulu, Keski-Suomi ja Uusimaa. Ainoa viime vaaleissa voitettu lisäpaikka, joka säilyi, on Helsingissä.
Arhinmäki nostaa Helsingin esiin vasemmiston valopilkkuna. Helsingissä puolue nosti kannatustaan, ja Minja Koskela nousi eduskuntaan yli 10 000 äänen potilla.
– Helsingin osalta vaalitulos antaa taas pontta kohti kuntavaaleja kasvattaa entisestään vaikutusvaltaa Helsingissä kohti kahden vuoden päästä olevia kuntavaaleja ja neljän vuoden päästä neljättä paikkaa.
Uusia kansanedustajia vasemmistoliiton ryhmään nousee kolme: Timo Furuholm Varsinais-Suomesta, Minja Koskela ja Laura Meriluoto Savo-Karjalan vaalipiiristä.
– Vaaleissa myös aina nousee uusia edustajia ja heille tämä on riemun paikka samalla kun tunteet ovat varmasti todella ristiriitaisia puolueen tappion hetkellä.
– Monessa vaalipiirissä uudet tai nuoret ehdokkaat tekivät huikean hienon työn, esimerkiksi Satakunnassa Raisa Ranta ja Keski-Suomessa Matleena Käppi.
Työ käyntiin
Arhinmäki jakaa kirjoituksessaan kiitosta puolueen puheenjohtajalle Li Anderssonille.
– Puolueelle puheenjohtaja Li Andersson teki valtavan hienon työn, ensin neljä vuotta opetusministerinä ja sitten vaalikampanjassa puolueen keulakuvana. Enempää Li ei olisi voinut tehdä.
Vasemmisto tulee nousemaan rajusta vaalitappiosta, Arhinmäki valaa uskoa. Nyt alkavalla vaalikaudella puolueen pitää kamppailla niin, että neljän vuoden päästä menetetyt paikat tulevat takaisin uusien lisäpaikkojen lisäksi.
– Se on mahdollista, mutta sen työn pitää alkaa heti.
Juttua korjattu 5.4. Vasemmistoliiton toinen paikka Uudellamaalla jäi yli 1 000 äänen päähän, Oulussa Merja Kyllösen paikka säilyi yli 900 äänen turvin. Aiemmin nämä oli mainittu jutussa väärin.
Lue lisää: Kolme nostoa vasemmiston vaalikatastrofista, joka ylitti jopa pahimmat ennakko-odotukset
uutiskirje 