Kiky-sopimuksessa työnantajilta työntekijöille siirretyt sosiaaliturvamaksut nousivat vaalitaistelun loppuvaiheessa kuumaksi kysymykseksi, kun perussuomalaiset pettivät aiemman lupauksensa. Lisää sytykkeitä keskustelulle antaa taloustutkimuslaitos Laboren juuri julkistama raportti, jonka mukaan vuonna 2016 tehty maksujen siirto alentaa työnantajien työvoimakustannuksia, vähentää vakuutettujen nettotuloja ja aikaansaa julkiseen sektoriin rahoitusvajetta.
Labore selvitti asiaa sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.
Selvityksen mukaan työvoimakustannuksemme ovat jatkuvasti alentuneet suhteessa kilpailijamaihimme, mikä puoltaa maksujen palautusta. Sosiaaliturvamaksujen palautus vahvistaisi raportin mukaan julkista taloutta 723 miljoonalla eurolla, mikä on tarpeen julkiselle sektorille. 2/2
— Hanna Sarkkinen (@HSarkkinen) March 30, 2023
Selvityksen tilannut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen toteaa, että vasemmiston vaatima sosiaaliturvamaksujen palautus vahvistaisi julkista taloutta 723 miljoonalla eurolla, mikä on tarpeen julkiselle sektorille.
Juha Sipilän hallituksen kilpailukykysopimuksesta jäi lopulta jäljelle vain sosiaaliturvamaksujen taakanjaon muutos. Laboren mukaan sosiaaliturvamaksujen palauttaminen vuoden 2016 tasolle olisi hyvä keino vahvistaa julkisen talouden rahoitusasemaa nykyisessä tilanteessa, jossa työllisyysasteen nostaminen ei edellytä enää niin yksipuolisesti työn kysynnän voimistamista kuin vuonna 2016.
Raportin laskelmien mukaan vakuutettujen sosiaaliturvamaksujen palautus vuoden 2022 tasolta vuoden 2016 tasolle alentaisi vakuutetun maksuja yhteensä 1,68 prosenttiyksikköä. Sosiaalivakuutusmaksujen palautus vuoden 2016 tasolle lisäisi työntekijöiden tuloja 1 644 miljoonaa euroa. Verotus kiristyisi vajaalla miljardilla eurolla niin, että nettovaikutus olisi vajaat 700 miljoonaa euroa.
Lukua voi verrata kokoomuksen tavoitteeseen alentaa verotusta miljardilla eurolla, joka suosisi suurituloisimpia.