– Progressiivinen tulovero on ollut merkittävässä roolissa julkisen toiminnan rahoittamisessa ja tuloerojen kaventamisessa. Valitettavasti viime vuosikymmeninä verotuksen progressio on heikentynyt niin, että rikkaat maksavat reilua osuuttaan vähemmän veroja.
Näin toteaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala Tampereen yliopiston verotutkimuksen huippuyksiköstä ammattiliitto JHL:n tänään julkaisemassa avauksessa.
JHL:n ensimmäinen yhteiskunnallinen Positio-julkaisu Suomi tarvitsee oikeudenmukaisia verouudistuksia käsittelee verotuksen kehitystä 1990-luvulta alkaen ja hahmottelee oikeudenmukaisia verouudistuksia.
Julkaisussa Tuomala tekee kuusi erilaista uudistusehdotusta verotuksen muokkaamiseksi oikeudenmukaisemmaksi ja verotulojen lisäämiseksi. Näille toimenpiteille JHL:ssä on laskettu mittakaava mahdollisista verotulolisäyksistä. Saatavilla olisi noin 700–1 700 miljoonaa euroa lisätuloja vuosittain ilman, että työn verotusta kiristetään.
– Tämä on meille tärkeä keskustelunavaus. Verotuloilla rahoitetaan julkisia palveluita ja tulonsiirtoja, jotka tuottavat hyvinvointia. Siksi verotuksesta pitää keskustella ja verotusta uudistaa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.
Verotus on noussut polttopisteeksi myös eduskuntavaalien keskusteluissa. Kaikki puolueet ovat valmiita sopeuttamaan velkaantunutta taloutta tulevilla vaalikausilla. Erimielisyys koskee sen käytännön toteuttamista. Vasemmistoliitto ja SDP painottavat juuri oikeudenmukaisia verouudistuksia ja verotulojen lisäämistä, porvaripuolueet leikkauksia.
Progressiivisuus väheni voimakkaasti
Tuomala tarkastelee verotuksen kehitystä Esko Ahon hallituksen 1990-luvulla toteuttamien reformien pohjalta. Niiden seurauksena verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti. Vuoteen 2004 mennessä rikkaimman yhden prosentin nettotulojen osuus kaksinkertaistui lyhyessä ajassa ja ylimmän promillen jopa viisinkertaistui.
Näissäkin vaaleissa puheena oleva listaamattomien yhtiöiden keveämpi osinkoverotus ohjaa Tuomalan mukaan resursseja yrityksen varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvista investoinneista sijoitusvarallisuuteen. Reaali-investointien sijasta sijoitetaan siis arvopapereihin ja kiinteistöihin, eli kasvatetaan nettovarallisuutta verojen minimoimiseksi.
”Arvopaperisijoitukset ja myyntivoittojen pyynti ovatkin olleet monelle varakkaalle omistajalle varsinaista liiketoimintaa tuottoisampaa puuhaa”, Tuomala toteaa veroedusta, josta keskusta ja oikeistopuolueet pitävät tiukasti kiinni.
Samaan aikaan keskimääräiset kokonaisveroasteet ovat laskeneet vuodesta 1995 vuoteen 2018 yhteensä 5,5 prosenttiyksikköä. Lasku on tapahtunut pääasiassa 2000-luvulla. Valtion ansiotuloveron osuus kokonaisverokertymästä on puolittunut 12 prosentista alle 6 prosenttiin vuodesta 1995 vuoteen 2018. Ansiotuloverotus on euromääräisesti keventynyt sitä enemmän mitä suuremmat ovat ansiotulot.
Sama vero samasta tulosta
Tuomala tekee siis useita esityksiä verotuksen oikeudenmukaistamiseksi. Yksi on siirtyminen eriytetystä tuloverotuksesta yhtenäiseen tuloverotukseen. 1990-luvulla luotu järjestelmä kannustaa muuntamaan ansiotuloja pääomatuloiksi, joka on nakertanut pohjaa pois progressiiviselta tuloverotukselta. Tulomuunto on käytännössä mahdollista vain yhteiskunnan huippukerrokselle.
Progressiivisen tuloverotuksen palauttamiseksi selkein keino on Tuomalan mukaan omaksua periaate ”samasta tulosta sama vero” eli yhtenäinen tuloverotus. Veron kohteena olisivat kaikki tulot. Palkkojen, osinkojen, korkojen, vuokrien ja voittojen lisäksi myyntivoitot tulisivat tuloveroon mukaan.
”Kaiken kaikkiaan on aika mahdotonta arvioida verotulovaikutuksia yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymisestä. Voimme kuitenkin sanoa varmuudella, että sillä voidaan lisätä verotuloja ja saada aikaan positiivinen vaikutus tuotannollisiin investointeihin”, Tuomala kirjoittaa.
Hänen mukaansa verotusta pitää aina katsoa kokonaisuutena.
Yhtenäinen tulovero olisi tuottanut 625 miljoonaa
Mihin perustuu arvio verouudistusten jopa 1,7 miljardin euron positiivisista vaikutuksista?
Yhtenäinen progressiivinen tulovero tuottaisi JHL:n laskelman mukaan 300–600 miljoonaa euroa vuodessa. Jos verovuonna 2021 yli 100 000 vuodessa tienanneet olisivat maksaneet pääomatuloistaan tuloryhmänsä keskimääräisen ansiotuloveroprosentin mukaisesti veroa, olisi valtion tuloverokertymä ollut noin 625 miljoonaa euroa toteutunutta suurempi, ammattiliitto on laskenut.
Varallisuusveron palauttamisen tuottoarvio on nollasta 160 miljoonaan euroon. Ennen poistamistaan varallisuusvero tuotti 117 miljoonaa euroa.
Lisäksi vähintään satoja miljoonia euroja kertyisi uudistamalla perintö- ja lahjavero, laajentamalla sosiaaliturvamaksut koskemaan työn ohella myös pääomaa, ympäristöveroilla ja listaamattomien yritysten verotuen leikkaamisella.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan listaamattomien yritysten verotuki on vuonna 2023 noin 830 miljoonaa euroa. Jos siitä leikkaisi 25–50 prosenttia, tuotto olisi 200–400 miljoonaa euroa.
uutiskirje 