Henkilöliikenne Suomen rautateillä pysähtyi viime yönä veturinkuljettajien lakkoon. Sille ei ole asetettu takarajaa. Lakko jatkuu siihen asti, että työntekijöitä edustava Rautatiealan unioni RAU ja työnantajia edustava Palta pääsevät sopuun uudesta työehtosopimuksesta.
Lakon syy on poikkeuksellinen. Osapuolet ovat päässeet sopuun noin kuuden prosentin palkankorotuksista. Kiista koskee työehtosopimuksen yhtäjaksoista vapaa-aikaa koskevaa kirjausta.
Nykyisin viikkolevon yhteyteen järjestetyn yhdenjaksoisen vapaa-ajan tulee olla vähintään 56 tuntia. Vähimmillään kysymys on siitä, että kuljettajat haluavat työehtosopimukseen kirjattavaksi kaksi tuntia pidemmän viikkolevon. Työhyvinvointiin liittyvien asioiden siirtäminen työryhmien pohdittavaksi ei RAUlle käy toisin kuin työnantajille.
Jos mennään ulos lakon välittömästä syystä, on syytä palata helmikuuhun vuonna 2017.
”EK ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja. EK ei myöskään voi olla osapuolena keskusjärjestösopimuksissa, jotka liittyvät sääntömuutoksen alaan kuuluviin työmarkkinakysymyksiin”, Elinkeinoelämän keskusliitto lopetti yksipuolisella ilmoituksella keskitetyn sopimisen 15.2.2017.
Jäykiksi moitittujen keskitettyjen sopimusten tilalle piti tulla joustavuutta, jossa otetaan huomioon alakohtaiset erot, ja sopimisen piti siirtyä liittotasolle ja sitäkin alemmas paikalliseksi, teollisuudessa jopa konekohtaiseksi.
Nyt nähdään, että mahdollinen jäykkyys yhdessä kohtaa siirsi sen toiseen. Työnantajat ovat ilmoituksensa jälkeen ajaneet Suomeen mallia, jossa vientiala avaa pään ja muodostaa samalla palkankorotusten katon, jota muut eivät saa ylittää. Tämän ”yleisen linjan” vartiointi on perussyy siihen, että tuhansien ihmisten päivä on sekaisin, kun junat eivät kulje eikä korvaavaa bussiliikennettä voida järjestää. Lisäksi Pohjois-Suomen matkailuelinkeino elää kevätsesongin kynnyksellä suuressa epävarmuuden tilassa.
Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto on torjunut viikkolevon pidennyksen sillä, että ”yleinen linja ylittyisi”.
Vuoden 2017 ilmoituksen jälkeen EK on koordinoinut tiukasti kaikkia työmarkkinakierroksia. On puhuttu kauniisti hajautetusta sopimusmallista, mutta todellisuudessa työnantajaliitot on pakotettu yhteen muottiin. Tänään yksiniittisestä työnantajapolitiikasta kärsivät junamatkustajat.