Suomi on pieni maa. Meitä on viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, ripoteltuna epätasaisesti noin kolmensadantuhannen neliökilometrin alueelle. Vaikka Suomen väestö keskittyykin koko ajan enemmän etelän kaupunkeihin, määrittää sijainti silti ihmisten elämää. Eri puolilla maata on erilaisia haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan erilaista politiikkaa.
Huhtikuun 2. päivänä on eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä. Tuon päivän iltana selviää, ketkä 200 ihmistä edustavat Suomea uudessa eduskunnassa. Heidät valitaan 12:sta Manner-Suomen vaalipiiristä ja Ahvenanmaalta.
Valtiona Suomi on ehkä pieni, mutta hyvin monimuotoinen. Jokaisella alueella on omat erityispiirteensä, haasteensa ja vahvuutensa. Vaikka Suomea yhdistävät monet asiat, voi elämänmeno vaikuttaa hyvinkin erilaiselta eri puolilla Suomea.
Tässä jutussa kuulostellaan tunnelmia ja katsotaan maakuntien tilannetta eri puolilta Suomea.
Pitkät välimatkat määrittävät Lappia
Kierroksemme alkaa pohjoisesta.
– Lapin haasteina ovat voimakkaasti erilaiset vuodenajat ja maakunnan eri kolkkien erilaisuus, sanoo Lapin Vasemmistonuorten pääsihteeri Mona Eskelinen Rovaniemeltä.
Lappi on valtavan kokoinen alue. Se on lähes kolmasosa Suomen pinta-alasta, mutta maakunta on hyvin harvaan asuttu. Lapissa nimittäin asuu alle viisi prosenttia Suomen väestöstä.
Eskelinen sanoo, että Lapista katsottuna politiikkaa tunnutaan tekevän eteläisen Suomen ehdoilla.
– Kun politiikassa tehdään ihmisten arkeen vaikuttavia päätöksiä, unohtuu helposti, että Lapissa välimatkat ovat pitkiä. Täällä ei ole kauppoja niin lähellä kuin haluaisi, eikä pienemmillä paikkakunnilla välttämättä ole niin paljoa vaihtoehtoja, mistä valita. Täällä ei hirveän helposti voi vegaanina elellä ja sähköautoilla ajella, Eskelinen toteaa.
– Poliittisesti Lapissa haasteena on saada Lapin ja erityisesti saamelaisten ääni kuuluviin myös valtakunnanpolitiikassa, Eskelinen sanoo.
Ennen eduskuntavaaleja Lapissa ovat puhuttaneet erityisesti soteen liittyvät kysymykset. Maakunnassa on tällä hetkellä kaksi sairaalaa, ja niiden rahoituksen varmistaminen on ollut iso puheenaihe. Myös henkilöstöpula näkyy Lapissa erityisesti synnytyspalveluiden saatavuudessa.
Mona Eskelisen mielestä on tärkeää myös pitää huoli siitä, ettei Lappi jää päätöksenteossa alakynteen. Eskelinen korostaa sitä, ettei Lappi voi olla olemassa vain eteläisen Suomen hyödynnettäväksi.
Lapissa asioiden tekemisessä on kuitenkin Eskelisen mukaan realistinen ote. Se näkyy siinä, että tavoitteet asetetaan sen mukaan, mitä on mahdollista saavuttaa.
– Idealismilla ei pitkälle pärjätä. Meillä on maakunnassa neljä kaupunkia ja niiden välillä pitkät välimatkat, joten on pitänyt oppia soveltamaan asioita vähän eri tavalla ja löytää uusia tapoja toimia. Siksi kai me olemmekin aika hyviä saamaan hommia toimimaan ja asioita aikaiseksi, Eskelinen toteaa.
Lapissa vasemmistoliitto on Mona Eskelisen mukaan pystynyt tuomaan erilaisia näkökulmia esiin ja katsomaan Lapin aluetta kokonaisuutena, eikä se ole sortunut esimerkiksi syyttämään Lapin ongelmista maahanmuuttajia tai ruokavalioita.
– Vasemmistoliitolla on Lapissa enemmän jalansijaa kuin monilla muilla puolueilla. Vasemmistoliitolla on arvovaltaa, ja puoluetta kuunnellaan herkällä korvalla Lappia koskevissa asioissa, Eskelinen sanoo.
Oulussa haasteiden takana on ratkaisuja
Jatketaan matkaa Lapista etelään. Rovaniemeltä on kahden ja puolen tunnin junamatka Ouluun, missä veteraanikansanedustaja ja vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Martti Korhonen toimii kaupunginvaltuutettuna sekä sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana.
Korhonen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla on syntymässä uusia mahdollisuuksia laajentuvan teollisuuden kautta.
– Ei tässä matalavirettä ole päällä, Korhonen naurahtaa.
– Vähähiilisen vetyteräksen tekemisessä meillä on tulossa valtavia investointeja, joihin tarvitaan osaavaa työvoimaa ja toimivia liikenneyhteyksiä. Myös Stora Enso ja Nokia investoivat pitkällä aikavälillä Pohjois-Pohjanmaalle.
Pohjois-Pohjanmaalla näkyy Korhosen mukaan työvoimapula, joka on tekemässä tuloaan myös pohjoiseen. Se näkyy Korhosen mukaan jo nyt varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa sekä liikenne- ja kulttuurialoilla.
– Myös maakunnalle tärkeässä metalliteollisuudessa on työvoimapulaa. Esimerkiksi Transtechille rekrytoidaan ulkomailta työntekijöitä.
Liikenne tulee tulevaisuudessa olemaan Pohjois-Pohjanmaalle entistä tärkeämpi teema valtakunnanpolitiikassa, johtuen muun muassa Suomen muuttuneesta geopoliittisesta asemasta.
– Tämä koskee niin raide- kuin tieliikennettäkin. Nelostie on ahdas, ja sen kunto on vaihteleva. Satamat meillä ovat kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta meritie Pohjanlahdella on haavoittuva. Meidän pitäisi saada Ouluun rakennettua kaksoisraide, jotta saadaan raaka-aineet, tavarat ja ihmiset kulkemaan sujuvasti.
Oulun haasteiden takana on kuitenkin Korhosen mukaan positiivisia asioita.
– On erittäin positiivista, että Pohjois-Pohjanmaalla on vahvaa kasvua. Suuret yhtiöt investoivat todella merkittävästi uuteen tuotekehittelyyn ja toimitiloihin, hän sanoo.
Vasemmistokonkarin mukaan työvoimapula ja liikenneverkkojen riittämättömyys ovat sinänsä positiivisia ongelmia. Ovathan ne seurausta siitä, että työtä on paljon tarjolla ja että tavaraa täytyy liikuttaa maakuntaan ja sieltä pois.
Ennen eduskuntavaaleja vasemmistoliitto on Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla puhunut paljon energiasta ja asumisesta.
– Etenkin asuminen on meille iso asia. Kohtuuhintaista asumista pitää pystyä tuottamaan ja tarjoamaan. Olemme myös pitäneet esillä nuorten muuttoliikettä Pohjois-Pohjanmaalta pois. Myös edellä mainitut liikenneyhteydet ovat olleet agendallamme jo pitkään.
Viimeisenä Martti Korhonen mainitsee koulutusasiat, jotka ovat olleet vasemmistoliiton ydinosaamisaluetta.
– Koko meidän koulutusjärjestelmämme pitää pystyä vastaamaan kasvaneeseen työvoiman tarpeeseen. Rekrytointitarve on satoja ihmisiä, ja työntekijöitä joudutaan etsimään ulkomailta. Meidän pitäisi kouluttaa joka alalle osaajia kaikkialla Suomessa.
Kainuu ei kuihdu, vaikka väki vähenee
Pysytään vielä Oulun vaalipiirin alueella, mutta koukataan seuraavaksi Kainuuseen. Siellä haasteet ovat samankaltaisia kuin Pohjois-Pohjanmaalla.
– Maakunnan väkiluku on laskenut tasaisen tappavalla tahdilla, ja maakunnan väestö on myös tällä hetkellä ikääntynyttä, sanoo kajaanilainen kaupunginvaltuutettu Miikka Kortelainen.
Kortelainen heiluttaa puheenjohtajan nuijaa vasemmistoliiton puoluevaltuustossa.
Osaavan työvoiman saatavuus on väestön ikääntymisen myötä yksi Kainuun keskeisimmistä maakunnallisista haasteista. Osaajapulaa on todella laajasti aina perusteollisuudesta sosiaali- ja terveysalalle ja koulutussektorille.
Pystyyn ei Kainuu kuitenkaan ole kuolemassa. Päinvastoin.
– Meillä on laajasti kiinnostavia työpaikkoja ja mahdollisuuksia yrittäjille. Vireä taide- ja kulttuurikenttä, monipuoliset liikkumisen mahdollisuudet, luonnon rauha sekä erinomaiset puitteet harrastamiselle tarjoavat puitteet hyvälle elämälle asukkaan näkökulmasta, Kortelainen toteaa.
Hän kertoo, että eduskuntavaalien alla huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta on puhututtanut Kainuussa laajasti. Myös liikenneyhteyksien parantaminen on noussut esille politiikasta puhuttaessa.
– Toisaalta huolettaa se, että onko osaavaa työvoimaa, mutta toisaalta myös se, että onko valtiolta hyvinvointialueelle saatava rahoitus riittävää suhteessa kasvaviin palvelutarpeisiin.
Kainuun hyvinvointialue aloitti toimintansa tammikuun alussa, ja sen rahoituksen riittävyys on huolenaiheena vaalien alla.
Kainuussa nähdään keskeisenä huolehtia kattavasta korkeakoulutusverkostosta, mutta sen lisäksi Kainuuseen halutaan pysyvää yliopistotasoista koulutusta.
– Lisäksi meidän on helpotettava työperäisen maahanmuuton edellytyksiä, sillä me haluamme toivottaa tervetulleeksi lämpimästi työikäisen väestön perheineen maamme rajojen ulkopuolelta maakuntamme asukkaiksi, Miikka Kortelainen veistelee.
Savo-Karjalassa puhuttavat
sote ja Venäjän sota Ukrainassa
Jatketaan matkaa Kainuusta kaakkoon kohti Savo-Karjalaa. Pohjois-Karjalassakin suurin haaste liittyy väestörakenteeseen ja vinksahtaneeseen huoltosuhteeseen. Myös työvoimapula huolettaa Itä-Suomessa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
– Ikääntyvien määrä kasvaa, ja nuoret muuttavat työn tai opiskelujen perässä Etelä-Suomeen, sanoo Joensuun kaupunginhallituksen jäsen Anni Järvinen.
Hän mainitsee Itä-Suomen haasteeksi melkein koko itäistä Suomea vaivaavat korkeat työttömyysluvut etenkin pitkäaikaistyöttömyydessä.
Järvinen kuitenkin sanoo, että koko Itä-Suomen vahvuus on koulutuksessa – toisen asteen oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistossa.
– Laadukkaalla koulutuksella, viihtyisällä kaupunkiympäristöllä, monipuolisilla vapaa-ajan palveluilla, toimivilla liikenneyhteyksillä sekä hyvillä kesätyö- ja työharjoittelumahdollisuuksilla saadaan Itä-Suomeen houkuteltua opiskelijoita myös muualta Suomesta, Järvinen kertoo.
Hän lisää, että on tärkeää, että opiskelijoille löytyy töitä Itä-Suomesta.
Venäjän hyökkäyssodan heijastusvaikutukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne ovat näkyneet erityisesti Itä-Suomessa. Vaikutuksia on niin aluetalouteen kuin eri organisaatioiden ja toimijoiden rajanylittävään yhteistyöhön.
Lisäksi sote-uudistus on Anni Järvisen mukaan puhututtanut Pohjois-Karjalassa kaikissa muodoissaan.
– Hoitoon ei pääse, päivystyksessä on ruuhkaa, takaisinsoittojärjestelmä ei toimi terveyskeskuksissa, ja sote-henkilöstö uupuu. Mistä tulevaisuuden sote-työntekijät, ja uhka jättileikkauksille hyvinvointialueella, hän luettelee ongelmia.
– Hyvinvointialue on lähinnä tukossa oleva erikoissairaanhoito, ja muut palvelut eivät saa niille kuuluvaa huomiota, Järvinen sanoo.
Itä-Suomella on kuitenkin vahvuuksia, joita hyödyntämällä saadaan alueelle kestävää hyvinvointia.
– Osaava työvoima, eri elinkeinojen rajattomat mahdollisuudet reilussa siirtymässä, puhdas luonto, hyvät ulkoilureitit ja leppoisat ihmiset, Järvinen luettelee.
Itä-Suomen vahvuutena ovat myös edullisemmat asumisen kustannukset kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Lisäksi etätyömahdollisuudet kauniissa ympäristössä lähellä luontoa ovat seudun mahdollisuus.
Tulevalla vaalikaudella erityisesti liikenneyhteyksien kehittäminen ja raideinvestoinnit ovat Anni Järvisen mukaan tärkeitä koko Itä-Suomen kannalta.
– Raideliikenteen alasajo Itä-Suomessa on lopetettava, ja Itärata-hanketta on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, Järvinen painottaa.
Myös muusta joukkoliikenteestä on Järvisen mukaan tehtävä todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle koko Itä-Suomessa.
– Nythän bussiliikennettä ei juuri ole maakuntakeskusten ulkopuolella. Tämä edellyttää alemman tason tieverkon korjausvelan pienentämistä. Se on tärkeää myös elinkeinoelämälle ja matkailulle, Järvinen toteaa.
Toiseksi keskeiseksi tavoitteeksi Järvinen mainitsee satsaukset koulutukseen ja sitä kautta osaavan työvoiman lisäämisen.
– Vihreän siirtymän mahdollistavia investointeja tulee vauhdittaa. Se luo myös uusia työpaikkoja.
Keski-Suomessa ollaan edelläkävijöitä
korkeakouluopetuksessa
Seuraava etappi on Keski-Suomessa Äänekoskella. Keski-Suomi sijoittuu paitsi maantieteellisesti, myös tilastollisesti aika lailla keskelle Suomea. Se on väkiluvultaan viidenneksi suurin maakunta ja pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. Ei siis suurimpien joukossa, mutta ei pienimpienkään.
– Keski-Suomen haasteet ovat samat kuin monella muullakin maakunnalla, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto Äänekoskelta.
Kautto kertoo, että sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuus ja rahoitus hyvinvointialueiden aloittaessa herättävät huolta maakunnassa. Myös liikenneyhteyksien parantaminen on Keski-Suomelle tärkeää. Kauton mukaan alueelle on olennaista, että keskeisten tieliikenneverkkojen sumppukohdat poistetaan.
– Meille on aivan olennaista vientivetoisena maakuntana, että on myös alempi tieverkko liikennöitävässä kunnossa. Ylipäätään liikenneinfran osalta pitää varmistaa, että meillä on yritysmaailmalla mahdollisuus menestykseen ja ihmisillä elämisen ja liikkumisen edellytykset muuallakin kuin Jyväskylän seudulla, Kautto sanoo.
Keski-Suomella on maakuntana monia vahvuuksia. Maakunnassa on huomattavaa teollista yritystoimintaa, mikä tukee Kauton mukaan monipuolista pienyrittäjyyttä.
– Meillä on uusi sairaala ja perusrakenteet kunnossa monelta osin sosiaali- ja terveyspalveluissa myös laajemmin maakunnassa, Kautto sanoo viitaten Sairaala Novaan, joka otettiin käyttöön vuonna 2020.
Keski-Suomen valtteja ovat myös keskeinen sijainti elinkeinoelämän kannalta ja kaunis vesistöjen ympäröimä maakunta, joka Juho Kauton mukaan antaa mahdollisuuksia myös matkailuun ja ennen kaikkea rauhalliseen ja virikkeellisen asumiseen ja elämiseen.
– Olemme edelläkävijöitä korkeakouluopetuksessa monella sektorilla. Tämä antaa meille osaamispohjaa tulevaisuuteen, hän sanoo.
Kansanedustaja Kautto uskoo, että vaalien alla Keski-Suomen ihmisiä huolettavat aivan yleiset ja hyvin käytännönläheiset asiat.
– Näistä tietysti tällä hetkellä päällimmäisenä korkea hintataso energiassa ja polttoaineissa kuten myös ruokakorin kallistuminen. Myös turvallisuuspoliittinen tilanne varmuudella herättää keskustelua, vaikka sen suhteen eduskunta on tehnyt päätöksiä hyvin suurella yksimielisyydellä.
Juho Kautto ei itse ole ehdolla kevään eduskuntavaaleissa. Hän kuitenkin sanoo, että vasemmistoliitto en tehnyt parhaansa hallituksessa, jotta ihmisten arkisiin toimeentulon huoliin on pystytty vastaamaan.
– Hallitus on tehnyt lukuisia tukipäätöksiä johtuen kohonneista elinkustannuksista. Tätä työtä on jatkettava, ja vasemmistoliitto haluaa turvata ennen kaikkea pienituloisimpien pärjäämisen inflaation jyllätessä.
Kauton mukaan vasemmistoliittoa tarvitaan turvaamaan koulutukseen panostaminen jatkossakin.
– Vasemmistoliitto on puolueista parhaiten perillä ihmisten arkisista huolista. Äänestämällä vasemmistoliittoa varmistaa sen, etteivät nämä huolet unohdu eduskunnan päätöksenteossa.
Kaksinapainen maakunta elää
huoltovarmuuden ylläpidosta
Mennään seuraavaksi länsirannikolle Satakuntaan, joka on kaksinapainen maakunta. Maakunnan keskuskaupungit Pori ja Rauma ovat vahvoja teollisuuskeskittymiä, mutta myös maakunnan useilla pienillä paikkakunnilla on tehdasyhteisöjä.
– Tämä on perinteisesti antanut vasemmistopuolueille vahvaa kannatusta, kertoo Vasenvoima-verkkolehden päätoimittaja Susanne Ekroth Porista.
Hän lisää, että kiertotalous on nousemassa perinteisen teollisuuden rinnalle ja toivottavasti pian sen ohi.
Ekroth kertoo, että Satakunnassa varsinkin korkeakoulutus on puhuttanut väkeä vaalien alla. Vakavin huoli on ollut Rauman opettajankoulutuslaitoksen säilymisestä Turun yliopiston säästöohjelman takia.
– Omaa korkeakoulua Satakunnassa ei ole, ja se näkyy koulutustasossa ja maakunnan pitovoimassa, Ekroth toteaa.
– Nyt huoli veto- ja varsinkin pitovoimasta on yhteinen, sillä muuttotappioluvut ovat huolestuttavia. Koulutetut satakuntalaiset hakeutuvat kasvukeskuksiin ja ulkomaille. Osalla aloista on pulaa työntekijöistä, sote-alojen lisäksi elintarvikealan ja rakennusalan kausityöläisistä, Ekroth avaa ja toteaa, että Satakunnan ongelmat ovat tuttuja useilla muillakin alueilla.
Satakunta on koko Suomen mittakaavassa elintarvike-, energia- ja varuskuntamaakunta.
– Huoltovarmuuden ylläpito on meidän vahvuusalueemme, josta on mahdollisuus saada hyvinvointia maakuntakeskusten ulkopuolellekin. Satamat, lentokenttä, tie- ja rataverkko pidetään kunnossa, Ekroth sanoo.
Energiapolitiikan saralla Satakunnassa ovat olleet esillä Olkiluodon kolmosreaktorin lisäksi runsaslukuinen joukko isoja tuuli- ja aurinkovoimalahankkeita sekä Selkämerelle suunnitellut laajat tuulivoima-alueet.
– Hankkeet eivät ole täysin ongelmattomia, vaikka useita puoltaa valmiina oleva sähköverkko. Hiilineutraali energiantuotanto ei saa olla ristiriidassa luontokadon torjumisen tai ammattikalastuksen kanssa, Ekroth summaa.
Saaristomeren tilanne huolettaa
Varsinais-Suomessa
Jatketaan Porista etelään kohti Turkua.
Varsinais-Suomi on merellinen ja maataloudellinen maakunta, jossa on kuitenkin myös kasvavaa teollisuutta. Maakunnan väkiluku nousee tasaisesti ja saavuttanee lähivuosina puolen miljoonan asukkaan rajapyykin.
– Meidän vahvuutemme on vetovoimamme ja sijaintimme, kommentoi Turun kaupunginvaltuutettu Mirka Muukkonen.
Muukkonen toimii Turussa vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana.
– Tietenkin myös se, että Turku on suuri korkeakoulukaupunki ja historiallinen kulttuurikaupunki. Meillä on myös elinkeinoelämälle tärkeä telakka. Olemme Suomelle portti länteen ja muualle Eurooppaan. Sillä, miten Turku menestyy, on näkymiä koko maakunnan kehitykseen, Muukkonen toteaa.
Toisaalta Varsinais-Suomea riivaavat samat ongelmat kuin muutakin Suomea: työvoimapula niin palveluissa kuin teollisuudessakin sekä huoli sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden riittävyydestä.
Varsinais-Suomea ympäröi Saaristomeri, jonka tila on yksi maakunnan suurista haasteista. Saaristomereen on kertynyt fosforia ja typpeä, mikä aiheuttaa meren rehevöitymistä.
– Vasemmistoliitolla on Saaristomeren tilaan ratkaisuja: Varsinais-Suomi on hyvin maatalousvaltainen maakunta, ja maatalouden päästöjen saaminen kuriin on osa politiikkaamme, Muukkonen toteaa.
Ympäristö- ja ilmastoasioissa Turku on edelläkävijöiden joukossa. Kaupunki valittiin vuonna 2020 Euroopan parhaaksi keskikokoiseksi ilmastokaupungiksi.
– Kyllä täällä ihan hyvää työtä tehdään koko ajan, Muukkonen sanoo tyytyväisenä.
Hämeessä ei lämmetä Metsäradalle
Jatketaan rannikolta sisämaahan. Turusta ajaa kolmisen tuntia Riihimäelle Etelä-Hämeeseen, missä vaalien alla ovat puhuttaneet samat asiat kuin muuallakin Suomessa, eli Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sodan aiheuttamat energiakriisi sekä inflaatio.
– Lisäksi Hämeessä puhuttavat raidehankkeet, erityisesti Metsärata, joka kulkisi lentokentältä Tampereelle pysähtymättä ja halkoisi matkallaan arvokasta hämäläistä kulttuuriympäristöä ja haastaisi hämäläistä elinkeinoelämää, sanoo Riihimäen pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Erja Hirviniemi KU:lle.
Metsärata ei Hirviniemen mukaan saa kannatusta hämäläisiltä, vaan uusi rata tulisi unohtaa kokonaan ja panostukset tulisi tehdä päärataan, joka kulkee Helsingistä Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta Tampereelle.
Kanta-Hämeen maakunnan toisessa keskuskaupungissa Hämeenlinnassa taas on riittänyt puhetta tiedekansallispuiston perustamisesta Evon alueelle. Vasemmistoliiton valtuutetut kaupungissa ovat esittäneet, että Hämeenlinnan kaupungin on edistettävä Evon tiedekansallispuistoa.
Päijät-Hämeessä toimii Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, mutta Kanta-Häme on vailla yliopistokeskusta.
– Yliopistokeskuksen puute haastaa Hämettä niin osaavan työvoiman saatavuudessa kuin TKI-rahoituksen ulkopuolelle jäämisessä, Erja Hirviniemi sanoo.
Koulutus on Hirviniemen mukaan kannattava investointi. Hän sanoo, että vasemmistoliiton tavoitteiden mukaisesti Hämeessäkin tulisi lisätä aloituspaikkoja korkeakouluihin.
– EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuista luopuminen lisäisi takuulla ulkomailta tulevien opiskelijoiden mielenkiintoa, ja tämä helpottaisi myös osaavan työvoiman saatavuutta pidemmällä aikavälillä, Hirviniemi ehdottaa.
”Suomen talous on saatava kuntoon.”
Myös talous huolestuttaa Hämeessä.
– Suomen talous on saatava kuntoon, Hirviniemi sanoo suoraan.
– Tällä vaalikaudella on jouduttu ottamaan ymmärrettävästi velkaa koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Moni ajattelee, ettei vasemmistossa olla huolissaan velkaantumisesta, mutta kyllä talous on saatava kuntoon.
Talouden tasapainottaminen pitää Hirviniemen mukaan tehdä reilulla tavalla.
– Veropohjaa on laajennettava ja verot maksettava jatkossakin maksukyvyn mukaan. Tässä tilanteessa ei ole varaa tehdä veronkevennyksiä.
Kaakossa vasemmistoliitolla
on kaikki kortit käsissään
Ennen kuin päätetään katsaus koko maahan, pistäydytään vielä nopeasti Kaakonkulmalla Kotkassa. Vasemmistoliitto on viimeksi saanut kansanedustajan silloisesta Kymen vaalipiiristä vuonna 2007.
Kaakkois-Suomen aluetta riivaavat väestön ikääntyminen ja poismuutto. Lisäksi vaikeuskerrointa nostaa vaalipiiriä itseään koskeva muutos, eli kahden edustajapaikan väheneminen. Taustalla vaikuttavat muuttotappiotekijät.
– Vasemmistoliitto on vahvoilla niissä poliittisissa kysymyksissä, jotka aluetta vaivaavat, sanoo kotkalainen opettaja ja kriitikko Antti-Veikko Labbas.
– Ikääntyvä väestö on huolissaan palveluistaan ja työpaikoista, jolloin vasemmistoliitolla on kaikki kortit kädessään. Puolue on myös onnistunut parantamaan mainettaan laiskimmista änkyrävuosista, ja yhteistyö muiden puolueiden kanssa pelaa hyvin.
Pääkaupunkiseutu mahdollistaa
yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden
Päätetään koko Suomen katsaus Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle.
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki kehuu pääkaupunkiseudun vetovoimaa.
– Tänne muuttaa nuoria ihmisiä, kotimaasta ja erityisesti ulkomailta. Täällä on paljon työtä ja paljon palveluja ja kulttuuria vapaa-ajalle. Helsinki on turvallinen ja toimiva kaupunki. Luonto on aina lähellä, joukkoliikenne toimii hyvin. Helsinki on vapaamielinen, antaa tilaa ihmisille olla oma itsensä. Suuressa kaupungissa on yhtä aikaa mahdollisuus sekä yksilöllisyyteen että yhteisöllisyyteen, Arhinmäki summaa.
Helsingin ja pääkaupunkiseudun yksi suurista ongelmista on työntekijäpula keskeisissä hyvinvointivaltion palveluissa. Hankalin tilanne on Arhinmäen mukaan varhaiskasvatuksessa, jossa on huutava pula opettajista ja lastenhoitajista. Myös peruskoulussa on pulaa pätevistä opettajista. Samoin terveydenhuollon puolella on pulaa niin hoitajista kuin lääkäreistä.
– Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle pitää saada merkittävästi lisää opiskelun aloituspaikkoja, nopeasti. Muuten tätä ongelmaa ei saada ratkaistua, Arhinmäki sanoo.
Hän kertoo, että hänelle itselleenkin on ollut yllätys tajuta, että suhteessa nuorten määrään nimenomaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on vähiten korkeakoulujen aloituspaikkoja.
Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on koko Suomen yhteisten ongelmien lisäksi omat metropolialueeseen liittyvät haasteensa ja vaikeutensa.
– Segregaatioon ja syrjäytymiseen pitää pystyä puuttumaan erilaisilla keinoilla kuin väestömäärältään pienemmillä alueilla, joissa on toisen tapaiset ongelmat, Paavo Arhinmäki sanoo.
Nämä metropolialueen oman tyyppiset haasteet pitää pystyä huomioimaan paremmin sote-rahoituksessa ja esimerkiksi nuorisotyöhön ja lasten harrastamiseen suunnatuissa varoissa.
– Ei alueen pidä saada ylimääräistä suhteessa muihin alueisiin vaan suhteessa nuorten määrään, Arhinmäki paaluttaa.
Kuten aina, Helsingissä puhuttaa nytkin asumisen hinta.
– Täällä menee kohtuuttoman iso osa käteen jäävistä tuloista asumiseen, asui sitten omistusasunnossa tai vuokra-asunnossa. Tarvitaan siis lisää kohtuuhintaisia asuntoja, Arhinmäki vaatii.
Kohtuuhintaisten asuntojen lisääminen vaatii rakentamista, mistä tulee toinen teema, joka jatkuvasti puhuttaa helsinkiläisiä. Vaikka eduskunta ei päätä kaavoituksesta vaan se on Helsingin kuntapolitiikkaa, herättää lähiluonto keskustelua myös vaalien alla.
Vasemmistoliitto on lähes kaksinkertaistanut kannatuksensa Helsingissä 20 vuodessa. Arhinmäki näkee kannatuksen nousun merkkinä siitä, että ihmiset ovat kokeneet juuri vasemmistoliiton pystyvän ratkaisemaan alueen kysymyksiä. Ratkaisut lähtevät Arhinmäen mukaan kokonaisvaltaisesta ajattelusta, jossa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen yhdistetään luonnosta ja ilmastosta huolehtiminen.
– Vasemmistoliitto on pystynyt yhdistämään vapauden ja yksilöllisyyden sekä toisaalta yhteisöllisyyden ja kaikista huolehtimisen politiikassaan, Paavo Arhinmäki arvioi.
uutiskirje 