Sijaishuollosta kadonneet lapset kohtaavat usein hyväksikäyttöä ja joutuvat muidenkin rikosten uhreiksi. Tämä käy ilmi valtakunnallisen lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry:n Hatkassa-hankkeen laajasta selvityksestä. Taustalla ovat lastensuojelun rakenteelliset ongelmat.
Vuosittain Suomessa katoaa eli ”hatkaa” sijaishuollosta satoja lapsia, monet useita kertoja. Etenkin nuoret, jopa yläkouluikäiset, saattavat olla kateissa jopa kuukausia. Tuona aikana he joutuvat usein rikosten uhreiksi ja päätyvät myös tekemään rikoksia. Hatkoilla käytetään myös päihteitä.
– Lapsi otettiin huostaan siksi, että hän karkaili kotoa. Tuntuu kummalliselta, että sijoituspaikasta lapsi voi olla kadoksissa viikkokausia, eikä kukaan edes etsi häntä, kertoo erään kiireellisesti sijoitetun nuoren huolestunut äiti, jonka nimeä KU ei julkaise lapsen yksityisyydensuojan vuoksi.
Toimimaton terveydenhuolto vuotaa lastensuojeluun.
Kadonneiden lapsen etsimistä vaikeuttavat sekä asenteet että lainsäädäntö. Lisäksi yhteistyö lastensuojelulaitosten, sosiaalityön, poliisien ja hätäkeskuspäivystäjien välillä ei nykyisellään toimi. Selvityksen mukaan myös hatkanneiden nuorten läheiset jäävät tilanteessa hyvin yksin.
Nuoret ovat hengenvaarassa
Pahimmillaan nuorten kohtaama painostus, uhkailu ja hyväksikäyttö täyttävät ihmiskaupan määritelmät. Hatkassa-hankkeen selvityksen mukaan nuoret ovat hatkamatkoillaan jopa hengenvaarassa.
Silti nuoret karkailevat, koska monet heistä kokevat olot sijoituspaikassa, joka nuorten kohdalla on usein laitos, sietämättömiksi.
– Vaikka hatkoilla nuorille tapahtuu todella karuja asioita, nekin ovat monesti nuoren mielestä parempi kuin se laitoselämä, sanoo paljon laitoksisa asuvia nuoria tavannut Terhi Suokas perusteilla olevasta Lastensuojelun tuki- ja kehityskeskuksesta.
Suokkaan mukaan monet nuoret kertovat yrittävänsä päästä välillä myös nuorisopsykiatrian osastolle, sillä sekin on monista laitosta siedettävämpi paikka.
Toisaalta liian vähillä varoilla kituuttavista ja siksi toimimattomista mielenterveyspalveluista myös päätyy lastensuojeluun valtavasti niitä nuoria, jotka olisivat tarvinneet ensisijaisesti mielenterveydellistä hoitoa. Toimimaton terveydenhuolto vuotaa lastensuojeluun.
Järjestelmä on epäonnistunut
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo aloitteen parhaillaan tekeillä olevaan lastensuojelulain kokonaisuudistukseen tulleen nimenomaan heiltä. Syy oli se, että vaikka lapset voivat monella mittarilla entistä paremmin ja ikäluokat pienenvät, lastensuojelussa sijoitettujen määrät vain kasvavat.
Pekkarinen kuvailee tätä järjestelmän epäonnistumiseksi ja nykyistä lastensuojelulakia vaikeaselkoiseksi.
– Väitän, ettei meillä ihan niin huonovointisia lapsia ole. Sijoitus on kuitenkin aikamoinen interventio. Varmasti jotain muutakin olisi tehtävissä. Usein sijoitus kohdistuu teineihin, mikä herättää kysymyksen siitä, saavatko he riittäviä avohuollon toimenpiteitä. Sijoituksen syyt liittyvät usein lapsen käyttäytymiseen, uhmakkuuteen ja koulupinnaukseen, eivät vain kotioloihin.
En pysty näkemään, että olisi viisasta säästää lapsista ja lapsiperheistä.
Kiireellisiä sijoituksia tehtiin vielä 1990-luvulla vuodessa vain muutamia satoja. Vuonna 2021 sijoitettiin kiireellisesti yli 4500 lasta. Useampi kuin yksi kahdestakymmenestä lapsesta – yksi joka koululuokalta – on jossain vaiheessa elämäänsä sijoitettuna kodin ulkopuolelle lastensuojelun toimesta.
Taustalla peruspalveluiden ongelmat
Hatkassa-hankkeessa on kuultu yli 2000 asianosaista. Nyt julkaistavassa Hatkassa Suomessa – Kohti kansallista tilannekuvaa lastensuojelun sijaishuollosta kadonneista lapsista -raportissa ääneen pääsevät ne, joita hatkaaminen tavalla tai toisella koskee: hatkassa olleet nuoret, heidän läheisensä, lastensuojelulaitosten työntekijät, poliisit ja sosiaalityöntekijät.
Raportin mukaan ilmiön taustalla ovat etenkin lastensuojelun – ja sen tutkimuksen ja kehittämisen – riittämättömät varat. Ilmiötä ei tunneta kunnolla eikä siihen osata puuttua.
Vaihtuvat sosiaalityöntekijät ja laitosten tekijät ovat yksi merkittävä tekijä, joka altistaa lapsia hatkaamiselle. On helpompi lähteä, jos luottamuksellisia ihmissuhteita ei muodostu eikä apua saa. Sijaishuollossa asuvat nuoret eivät usein saa esimerkiksi tarvitsemiaan mielenterveys- ja päihdepalveluita.
Lastensuojelun sekä lapsi- ja perhepolitiikan sisällöistä vastaava Oona Ylönen Lastensuojelun Keskusliitosta nostaakin lasten ja nuorten palveluista leikkaamisen yhdeksi merkittävimmistä uhkista lapsen oikeuksien toteutumiselle.
– Nyt, kun valtiovarainministeriö tuo taas julkisen talouden tasapainottamisen viestiä, niin mielestäni on suuri riski lähteä säästämään lasten kustannuksella. Ymmärrän talouden kestävyyden tavoitteen, mutta en pysty näkemään, että olisi viisasta säästää lapsista ja lapsiperheistä. Suunnan pitää löytyä muualta.
”Lastensuojelu ei ole irrallinen saareke”
Ylösen mukaan Suomessa on tehtävä kaikki mahdollinen eriarvoistumiskehityksen taklaamiseksi.
– Ajattelen niin, että kaikki lähtee lasten ja nuorten peruspalveluiden toimivuudesta ja riittävästä resursoinnista. Kun me kiristetään varhaiskasvatuksesta ja kouluista, niin on selvää, että lastensuojelun piiriin tulee lisää lapsia. Niin se vain menee.
Peruspalveluiden kurjistamisella on suoria vaikutuksia lastensuojelulukuihin.
Ylönen huomauttaa, että koko neljännesvuosisadan ajan, minkä hän on alalla ollut, on puhuttu varhaisesta tuesta.
– Mutta kun tehdään päätöksiä, tullaanko niitä kuitenkaan ajatelleeksi lasten kautta? Ajattelen, että kaikki yhteiskunnalliset päätökset liittyvät lapsiin, liikennejärjestelyistä lähtien. Peruspalveluiden kurjistamisella ja niiden työolojen kurjistamisella on suoria vaikutuksia lastensuojelulukuihin. Lastensuojelu ei ole irrallinen saareke siitä, mitä tapahtuu ennen sitä, vaan perälauta, joka korjaa sen, missä on koko yhteiskunnalla epäonnistuttu.
Lastensuojelun toimien kuuluisi lainkin mukaan olla aivan viimesijaisia, ja niistäkin kodin ulkopuolelle sijoittamisen se aivan viimeisin.
– On myös arvioitava, tuottaako sijoittaminen lapselle paremmat olot, sillä sekään ei ole mikään portti taivaaseen, Ylönen toteaa.
Kansan Uutisissa 11.4. ilmestyy laajempi juttu lastensuojelusta ja sijaishuollosta.
uutiskirje 