Kokoomus teki viime viikolla 6+3 miljardin euron leikkauksista kynnyskysymyksen tulevissa hallitusneuvotteluissa. Valtion menoja on siis leikattava ensi vaalikaudella 6 miljardia euroa ja 3 miljardia lisää vuosina 2027–2031 aivan niin kuin valtiovarainministeriö on esittänyt.
Jos tuntuu kovalta, niin kokoomushan on suorastaan pehmolinjalla perussuomalaisiin verrattuna. Puolueen vaaliohjelmasta on vaikea saada mitään tolkkua, mutta sen tavoittelemat 2–4 prosentin vuosittaiset säästöt kaikilla hallinnonaloilla tarkoittaisivat jopa kymmentä miljardia yhdessä vaalikaudessa. Siis enemmän kuin kokoomus säästäisi kahdessa.
Perussuomalaiset ei kuitenkaan kerro, mistä säästettäisiin, kirjoittaa puolueen vaaliohjelman analysoinut Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Hänet on tunnettu pitkään SDP:n veroasiantuntijana.
Perussuomalaisten tavoittelemat 2–4 prosentin vuosittaiset säästöt kaikille hallinnonaloille tarkoittaisivat noin 1,6–3,2 miljardin euron lisäleikkauksia joka vuosi, Finér laskee. Valtion budjetti on tänä vuonna 81 miljardia euroa.
Hänen mukaansa puolueen uusien talousohjelmien lukeminen ”herättää ensiksi ihmetyksen siitä, miten suurin oppositiopuolue voi lähteä tavoittelemaan pääministerin paikkaa näin kevyillä eväillä”.
Uusien esitysten hähmäisyyttä lisää se, että aiempien vaihtoehtobudjettien taulukoita on nyt poistettu.
Ja kuten viime viikolla todettu, enää ei ole tietoa siitäkään, tarkoittaako perussuomalaiset 2–4 prosentin leikkauksillaan kaikkia hallinnonaloja vai vain niiden hallintoa.
Julkisen talouden tasapainottaminen leikkauksilla on kuitenkin perussuomalaisten talouspolitiikan ”kärkitavoite”.
Ovet kiinni ukrainalaisilta?
Perussuomalaisten ”kärkitavoitteessa” sen eniten painottamat maahanmuuton ja kehitysavun kustannukset ovat valtion budjetissa yhteensä selvästi alle kaksi miljardia euroa. Maahanmuutosta ei voi lähiaikoina käytännössä juuri säästää laittamatta ovia kiinni sotaa pakenevilta ukrainalaisilta.
Puolueen juustohöylä osuisi väistämättä budjetin suurimpiin menokohteisiin, joihin kuuluvat peruspalvelut ja sosiaaliturva. Sen sanomista perussuomalaiset välttelevät samalla lailla kuin kokoomus.
Lisäksi perussuomalaiset on rajannut säästöjen ulkopuolelle muun muassa opettajat, poliisit, maanpuolustuksen ja sairaanhoitajat. Jos talouden tasapainottamisesta pidetään kiinni, muualta pitää säästää vielä enemmän.
”On selvää, että tämän mittaluokan leikkaukset tarkoittaisivat kylmää kyytiä pienituloisille ja kaikille, jotka tarvitsevat julkisia palveluja. Ne voisivat johtaa jopa kymmenientuhansien ihmisten irtisanomisiin julkisella sektorilla, jossa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa painitaan jo ennestään kovan työkuorman alla”, Finér kirjoittaa.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa säästötavoite voisi tarkoittaa myös asiakasmaksujen korotuksia.
Leikkausten lisäksi perussuomalaisten tavoitteena on ovat veronkevennykset, jos taloustilanne niin sallii.
Finérin johtopäätös puolueen tavoitteista on, että perussuomalaiset on kammennut itsensä entistä tukevammin suomalaisittain oikeaan äärilaitaan talouspolitiikassa.