Vuonna 2003 eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuun puolivälissä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes vastasi KU:n kysymyksiin viikko ennen vaaleja.
Elettiin aikaa, jolloin kaksi suurinta puoluetta keskusta ja SDP saivat yli sata paikkaa uuteen eduskuntaan. Vaalien suurin häviäjä oli kokoomus.
Vasemmistoliittokin menetti kannatuksestaan prosenttiyksikön. 9,9 prosentin tuloksella se sai 19 kansanedustajaa.
Vasemmistoliitolla on näissä vaaleissa oma perusturvalinjauksensa. Miksi muut puolueet eivät halua puhua köyhyydestä?
– Se kertoo jotain yhteiskunnasta, että me olemme ainoa puolue joka puhuu köyhyydestä köyhyyden nimellä. Ironista on, että hallituksen piirissä joku saattaa letkauttaa tyyliin, että teitähän kiinnostaakin vain perusturva.
Eivätkö johtavat poliitikot tunnista köyhyyttä vai eikö siitä vain haluta puhua?
– Luulen, että se on sekä että.
– Osaksi köyhyyttä ei tunnisteta, koska se on helppo työntää sivuun. Jos ei halua nähdä köyhyyttä, niin eihän sitä näe. Osalla niistä joilla on vaikea toimeentulo-ongelma on myös joku muu, esimerkiksi alkoholiongelma. Silloin heidät on helppo työntää marginaaliin.
– Sitten ongelmaa ei haluta tunnustaa, koska sehän ei sovi kokoomus-SDP-saksalaistyyppiseen pelkästään ansiosidonnaista järjestelmää korostavaan malliin. Mutta osa ihmisistä ei koskaan edes pääse ansioturvan piiriin.
Miksi SDP vaikenee?
– En tiedä, mistä se demareiden puolella tulee, ettei perusturvaa haluta käsitellä. Hirveän monet niistä ihmisistä, jotka ovat pudonneet peruspäivärahalle ovat kärjistäen sanottuna vanhoja metallimiehiä, perus-sak:laista porukkaa, jotka ovat jääneet 1990-luvun laman myötä työttömiksi eivätkä ole koskaan päässeet kiipeämään takaisin työelämään.
Edelleen asetat demareille tämän kysymyksen, että miksi perusturvan kehittäminen ei kiinnosta, mutta et saa vastausta.
– Minua askarruttaa se, ettei tästä asiasta pystytä keskustelemaan poliittisesti. Tutkijathan ovat hyvin yksimielisiä siitä, että jos suomalaista köyhyysongelmaa halutaan ratkaista, niin kaksi asiaa pitää hoitaa kuntoon. Toinen on työttömyyden kova ydin ja toinen perusturvan taso.
Miten muiden puolueiden vaalitavoitteiden kävi viime viikolla julkaistujen uusien talousennusteiden valossa?
– Tuli luvuillakin todistettua, että yltiöpäiseltä veronalennuslupailulta, jota kaikki suuret puolueet aikaisemmin harrastivat, on mennyt pohja. Kepu ja demarithan ovat vetäneet verotavoitteitaan alas. Kokoomuksen tavoitteet ovat näiden lukujen jälkeen vielä astetta epärealistisempia kuin alussa.
Tällä vaalikaudella ei ole tarvinnut leikata mitään. Onko mikään tehnyt hallituksessa kipeää?
– En tiedä, onko tehnyt kipeää, mutta muutamat asiat ovat harmittaneet.
Työllisyydessä iso ero kokoomukseen
– Kyllä se on ollut selkeä ongelma, että veropolitiikalla on ollut paljon muitakin tavoitteita kuin työllisyyden parantaminen. Se on ollut minusta huono asia, että työllisyyteen vaikuttavissa asioissa on jouduttu tyytymään melko vähään. Hallituksessa on joka vuosi on aika voimakkaastikin kiistelty panostuksista aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.
– Rakennepoliittisilla toimilla on usein kokoomuksessa tarkoitettu vain sitä, että pienituloisten asema pitäisi tehdä vaikeammaksi. Eikä sitä, että satsataan oikeasti yksilöllisesti niihin ihmisiin, joiden työllistäminen on vaikeaa. Siinä on ollut iso ideologinen ristiriita hallituksen sisällä ja se on ratkennut mielestäni koko vasemmiston tavoitteiden kannalta huonosti.
Miksi eriarvoisuus kasvoi Suomessa talouden lihavina vuosina?
– Varmaankin kolmesta syystä. Eka on se, että joidenkin ihmisten työttömyys on pitkittynyt. Toinen on se, että perusturvan taso on liian alhainen. Kolmas seikka on varmasti osinkotulojen verotus. Siellä yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä on iso porsaanreikä, joka mahdollistaa, että kaikkien kynnelle kykenevien yrittäjien kannattaa ottaa osinkoina ulos niin paljon kuin pystyy.
Mutta miksi politiikalla ei ole nostettu kuiville kaikkein heikoimmassa asemassa olevia?
– Poliittiset voimasuhteet ovat Suomessa sellaiset. Näkyyhän se tässä vaalikeskustelussakin, että ainoa puolue, joka kannattaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmän poistamista on Vasemmistoliitto. Kun köyhyyskysymyksistä ei puhuta, niin osa puolueista ei myöskään halua puhua rikkaitten perusteettomien etuoikeuksien purkamisesta.