Koronapandemian ja Ukrainan sodan värittämä eduskuntakausi on lopuillaan. Miten kuvailisit kautta, vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski?
– Eduskuntakausi alkoi vasemmistoliiton vaalivoiton jälkeen toiveikkaissa merkeissä. Saimme hallitusohjelmaan monta hyvää kirjausta ja kaksi tärkeää ministerinpaikkaa. Lähdimme innolla parantamaan ihmisten arkea ja tekemään tärkeitä rakenteellisia uudistuksia.
– Suurin osa hallitusohjelmasta toteutettiin huolimatta siitä, että heti ensimmäisen eduskuntavuoden lopulla päällemme vyöryi korona. Korona-aika tuntui hyvin epätodelliselta, jouduimme tekemään aivan poikkeuksellisia päätöksiä, kuten rajoittamaan ihmisten liikkumisia, kokoontumisia ja siirtämään lähes koko Suomen etätyöhön ja etäkouluun. Myös päätöksenteko siirtyi osittain etäkokouksiin. Eduskunta oli lähes autio, kun avustajat ja virkamiehet olivat pääosin etänä, ja me kansanedustajatkin kävimme äänestämässä pienennetyllä kokoonpanolla.
”Toivoin, että olisimme saaneet aikaiseksi kohtuuttomia vuokrankorotuksia rajoittavan hintajarrun.”
– Juuri, kun tuntui, että koronan pahin vaihe oli vihdoin ohitettu ja talouden elvytyksellä olimme saaneet työllisyyden kohenemaan, alkoi Venäjän järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan. Se on järisyttänyt eduskuntatyön loppukautta monin tavoin.
– Viimeisen puolen vuoden aikana energiakriisi ja inflaatio ovat muuttaneet aivan olennaisella tavalla Suomen talouden kuvaa, ja jälleen on tarvittu valtiota apuun tukemaan tavallisten kotitalouksien selviämistä uudesta kriisistä. Ilman vasemmistoliittoa hallitus olisi tuskin muistanut pienituloisimpien ihmisten auttamista ja toteuttanut yhtä vahvaa talouden elvytyspolitiikkaa, jolla turvattiin työpaikkoja. Yhtenä esimerkkinä on toimeentulotukea saavat ja heidän huomioimisensa ylimääräisen lapsilisän maksamisen yhteydessä.
Mikä on ollut tärkein saavutuksesi politiikassa päättyvällä kaudella?
– Kansanedustajan työ on ryhmätyötä. Itselleni tärkeitä suuria asioita tällä kaudella ovat olleet oppivelvollisuusuudistus ja maksuton toisen asteen koulutus sekä perhevapaauudistus. Näitä olen ajanut kolmissa eduskuntavaaleissa, ja olen todella onnellinen, että tällä kaudella ne saatiin toteutettua hallituksessa ja vieläpä vasemmistoliiton ministereiden esittelystä. Perhevapaauudistuksen kirjauksista olin itse neuvottelijana hallitusohjelmaneuvotteluissa.
– Asuntopolitiikan saralla eduskuntaryhmän vastuuedustajana iloitsen siitä, että saimme hallitusohjelmassa sovittua kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tuotantomäärän nostamisen, yhteishallintolain uudistuksen ja asumisneuvonnan kehittämisen, jotka kaikki on toteutettu.
Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen tietysti ollut käsittelemässä valtion budjettia ja päässyt jättämään siihen oman sormenjälkeni. Konkreettisesti olen tehnyt esityksiä ja vienyt läpi esimerkiksi kulttuurin saralla monia asioita. Esimerkiksi Tekstin talolle saatiin käynnistysavustus ja Suomen sanataideopetuksen seuralle ensimmäistä kertaa suurempi avustus lasten lukutaidon edistämiseen.
– Iloinen olen ollut myös muutamista museoavustuksista ja teatteriavustuksista, jotka olen saanut neuvoteltua eduskunnassa mukaan budjettiin. Samoin iloitsen tuesta useille kansalaisjärjestöille, kuten esimerkiksi Kiertotalousyhteisö Jalotukselle, rauhanjärjestöille ja nuorisotyöhön Aseman Lapset ry:lle sekä syrjäytymisen ehkäisyyn Polku ry:lle.
Mikä harmittaa eniten?
– Asuntopolitiikassa olisin toivonut, että olisimme saaneet aikaiseksi kohtuuttomia vuokrankorotuksia rajoittavan hintajarrun. Koska tällä kaudella on todettu myös energianhintaan mahdolliseksi tehdä rajoittimia, olisin toivonut, että niitä olisi voitu saada aikaan myös ylikorkeisiin vuokriin.
– Koska asetimme kunnianhimoisen tavoitteen asunnottomuuden poistamisen suhteen. toivoin, että olisi ollut mahdollista edistää enemmän asunnottomuutta poistavia toimia, kuten säätää asumistakuu, jossa olisi varmistettu asunto ensin -periaatteen mukaisia asunnottomien tukiasuntoja riittävä määrä.
– Työelämän tasa-arvohankkeet eivät edenneet, eikä samapalkkaohjelman edistäminen toteutunut. Siihen olisi tarvittu palkka-avoimuuden edistämisen toimenpiteitä.
– Kulttuurialan tilanne koronakriisin aikana harmittaa edelleen. Tein useita toimenpidealoitteita ja kirjallisia kysymyksiä, joilla olisi voitu edistää kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaisten tukemista paremmin koronakriisin aikana, mutta valitettavasti en saanut läpi kaikkea, mitä esitin.
– Koronakriisi olisi ollut myös oikeasti otollinen aika toteuttaa väliaikainen perustulo, jos hallituskumppanit olisivat sallineet sen. Väliaikaisella perustulolla olisi voitu toteuttaa laajempi suomalainen perustulokokeilu, ja uskon, että esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaisten toimeentulolle korona-aikana tällä olisi ollut suuri myönteinen merkitys.
Mihin aiot paneutua jatkossa?
– Aion tehdä työtä perustulon eteen ja työelämän pelisääntöjen edistämiseen. Työtä täytyy tehdä etätyön sääntelyn, osa-aikalisän eli prekaarilisän edistämisen ja alipalkkauksen kriminalisoinnin eteen.
– Myös peruskoulun ja siellä oppimisen tuen vahvistaminen ja toisen asteen koulutuksen resurssien parantaminen ovat keskeisiä työlistallani. Ja tietysti oikeudenmukainen siirtymä eli ilmastomuutoksen torjunta ja investoinnit kestäviin työpaikkoihin ovat keskeisiä työsarkoja.
Mikä oli suurin asia henkilökohtaisessa elämässäsi tällä kaudella?
– Vastapainona kiireiselle eduskuntatyölle olen nauttinut elämästä mökkiloviisalaisena pienessä vanhassa ruukin työväen asunnossa Kymijoen varrella perheeni kanssa aina, kun vapaata aikaa on löytynyt. Samalla olen harrastanut lähimatkailua Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaakson alueella.
– Perheeseemme tuli myös pari vuotta sitten uusi perheenjäsen, joka on romanialainen rescuekoira.
KU kysyi kaikilta vasemmistoliiton kansanedustajilta kuusi kysymystä päättyvästä eduskuntakaudesta. Kaikki vastaukset julkaistaan ennen huhtikuussa käytäviä eduskuntavaaleja.
uutiskirje 