Tasa-arvo edennyt eduskunnassa. Tämä käy ilmi eduskunnassa torstaina julkistetusta selvityksestä. Silti selvityksen eduskunnassa torstaina esitellyt tutkija Juho-Matti Paavola arvioi, että politiikkaan vaikuttaa tiedostamaton maskuliinisuuden normi. Hän totesi tämän tarkoittavan, että politiikassa mies on normaali ilmiö, nainen puolestaan yhä poikkeus.
– Se lähtee siitä, että politiikan käytännöt ja näyttämöt on historiallisesti rakentuneet sille pohjalle, että poliitikot ovat miehiä. Nainen on yhä poikkeus ja siksi naiset joutuvat tekemään enemmän töitä ja tuomaan osaamistaan äänekkäämmin esille, hän sanoi.
Hän totesi myös, että tasa-arvo ei ole valmis, vaikka naisia on näkyvillä paikoilla puolueiden ja maan hallituksen johdossa.
– Tulosten perusteella ei näytä siltä, tämä olisi seurausta siitä, että tasa-arvo toteutuu politiikassa kaikessa toiminnassa.
Ennätysmäärä naisia valiokuntien johdossa
Näkyvimmät muutokset vuoden 2018 vastaavaan tutkimukseen verrattuna ovat tapahtuneet valiokunnissa. Varsinkin valiokuntapaikkojen jakautumisessa miesten ja naisten kesken on tapahtunut merkittävä muutos, ja valiokuntien puheenjohtajina on ennätysmäärä naisia.
Lisäksi historiallisen suuri osa eli 59 prosenttia valiokunnista on nyt sukupuolten edustuksen osalta tasapainossa eli kumpaakin sukupuolta on valiokunnassa 40–60 prosenttia.
Samat valiokunnat ovat kuitenkin mies- tai naisenemmistöisiä vaalikaudesta toiseen. Esimerkiksi puolustusvaliokunta on edelleen hyvin miesvoittoinen, mikä näkyy myös turvallisuuspolitiikkaa koskevissa täysistuntokeskusteluissa .Miesvoittoisia ovat myös valtiovarainvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä ulkoasiainvaliokunta.
Naisia on perinteisesti paljon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, työ- ja tasa-arvovaliokunnassa sekä sivistysvaliokunnassa.
Naiset kuormittuvat
Sukupuolten välillä on myös edelleen selvä ero siinä, millaisena eduskuntatyö koetaan. Merkittävimmäksi tulokseksi selvityksessä arvioidaan se, kuinka eri sukupuolet kokevat eduskuntatyön kuormittavuuden.
Vuoden 2018 selvityksen mukaan naiset ja miehet kokivat kuormittavuuden lähestulkoon samoin, mutta nyt naiset merkittävästi kuormittavammaksi.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo arvelee tämän ainakin joltain osin johtuvan siitä, että viime vuosina on eletty poikkeusaikoja.
– Onhan kriisiolosuhteissa paine ollut valtava myös kotioloissa. Esimerkiksi kotikoulun ajanjakson aikana ne naiskansanedustajat, joilla oli kouluikäisiä lapsia, huolehtivat siitä, että erilainen arki sujui, hän toteaa.
– Lisäksi sen päälle tuli normaali poliittinen työ erityisen paineistetuissa olosuhteissa. Tuloksista näkyy, että naisilla on vastuu kotona.
Hän pitää kiinnostavana myös sitä, miten naiset kokevat saavansa tukea ja palautetta työstään. Selvityksen mukaan he saavat vähemmän positiivista palautetta ja tukea kuin miehet.
– Jos kokee, ettei saa tukea samalla tavalla kuin mieskansanedustaja, jää yksin kantamaan suorituspaineita, Honkasalo sanoo.
Koetko sinä näin?
– Helposti se menee näin.
Enemmän häirintää
.Naiset pohtivatkin miehiä useammin kansanedustajan tehtävästä luopumista. He kohtaavat myös miehiä useammin erilaisia epäasiallisen ja häiritsevän käytöksen muotoja eduskunnassa.
Naiset kokevat lisäksi usein, että heidän ajatuksensa otetaan vakavasti vasta, kun sitä tukee miesedustaja. Naiset myös toivovat etätyömahdollisuuksien lisäämistä selvästi enemmän kuin miehet.
– Edistysaskeleista huolimatta meidän on jatkettava systemaattista ja määrätietoista työtä tasa-arvon edistämiseksi eduskuntatyössä, eduskunnan varapuhemies ja tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.
Tasa-arvo eduskuntatyössä -seurantatutkimuksen tilasi eduskunnan tasa-arvoneuvosto. Tutkimusaineisto koostuu kaikille kansanedustajille suunnatusta kirjallisesta kyselystä ja 34 kansanedustajan syvähaastattelusta
Kyselyyn saatiin 125 vastausta, ja vastausprosentti oli 62,5. Haastatteluihin valittiin satunnaisotannalla 17 naista ja 17 miestä, jotka edustavat eri eduskuntaryhmiä, vaalipiirejä sekä ikä- ja kokemusryhmiä.
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy.