– Kiky-sopimusta perusteltiin aikanaan Suomen kustannuskilpailukyvyllä ja sen lupailtiin tuovan investointeja, mutta niiden sijaan suurin vaikutus näkyikin osingoissa. Hyödyt valuivat suoraan rikkaimpien taskuihin. Nyt on oikea aika korjata tämä epäkohta, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson sanoo.
Hän totesi perjantaina SAK:n vaalistartissa puolueen vaativan viime hallituskaudella kiky- eli kilpailukykysopimuksen yhteydessä siirrettyjen niin sanottujen kiky-maksujen palauttamista työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi.
Nyt laaja kannatus
Hinnat nousivat viime vuonna nopeammin kuin 40 vuoteen.
SAK:n vastikään puolueille teettämän kyselyn mukaan SDP, perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat valmiita kiky-maksujen siirtoon takaisin työnantajille suhdannepoliittisena toimenpiteenä.
– Kun kikyyn liittyvistä lakimuutoksista vuonna 2016 äänestettiin eduskunnassa, vain yksi puolue äänesti sitä vastaan. Se puolue oli vasemmistoliitto. On hienoa, että maksujen palauttamiselle löytyy nyt laajempaa kannatusta, Andersson sanoo.
Kiky-sopimuksessa työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjakoa muutettiin tavalla, joka on tarkoittanut lähes parin miljardin euroa tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.
Yksittäisen työntekijälle se merkitsi sitä, että pelkät sosiaaliturvamaksujen muutokset alensivat esimerkiksi 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkkaa 500 euroa vuodessa. 4 000 euroa kuukaudessa tienaavan palkkasumma pieneni tonnilla vuodessa.
Huippuosinkojen vuosi
Andersson arvioi sosiaalisessa mediassa, että kiky-maksujen siirtäminen takaisin työnantajien maksettavaksi parantaisi tuntuvasti työntekijöiden ostovoimaa nousevien elinkustannusten keskellä heikentämättä julkista taloutta. Hän korostaa nyt olevan aika huolehtia palkansaajien ostovoimasta, jotta työtä tekevien köyhyys ei kasva.
– Hinnat nousivat viime vuonna nopeammin kuin 40 vuoteen. Tilastokeskus kertoi tammikuun lopussa, että palkansaajien reaaliansiot laskivat viime vuonna enemmän kuin 60 vuoteen, hän toteaa.
– Sipilän hallituksen aikana laadittua kiky-sopimusta perusteltiin aikanaan Suomen kustannuskilpailukyvyllä, ja sen lupailtiin tuovan investointeja, mutta niiden sijaan suurin vaikutus näkyikin osingoissa. Hyödyt valuivat suoraan rikkaimpien taskuihin. Nyt on oikea aika korjata tämä epäkohta, Andersson sanoo.
Hän muistutti siitä, että vuosi 2021 oli huippuvuosi osingonsaajille, ja sen seurauksena myös tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin kahteen vuosikymmeneen.
– Tänä vuonna esimerkiksi Neste on kaksinkertaistanut osinkonsa, ja Helsingin pörssin osinkosumman ennakoidaan nousevan 12,6 miljardiin euroon.
uutiskirje 