Onko turvallisuus Suomessa yhtäkkiä heikentynyt vai ei? Eduskunnassa on keskusteltu katujengeistä ja Helsingin Sanomat kertookatuturvallisuuden äkillisestä romahduksesta poliisin tilastoihin vedoten. Sitä selitetään ryöstöjen ja pahoinpitelyiden lisääntymisellä viime vuonna.
Tampereen yliopistossa tänään julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten kokema väkivalta ja muut rikokset ovat kuitenkin vähentyneet. Kyse on kansallisesta uhritutkimuksesta, jonka mukaan lasten ja nuorten kokemus kodin ulkopuolisesta turvallisuudesta onkin parantunut.
Kysely on tehty kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille.
Tutkijoiden mukaan vain murto-osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Siksi paras tieto uhrikokemuksista ja niiden muodoista saadaan kysymällä lapsilta ja nuorilta itseltään.
Tutkimuksen vertailuvuodet ovat 2013 ja 2022. Yhdeksäsluokkalaisista kokemuksia varkaudesta raportoi keväällä 2022 yhteensä 7 prosenttia ja vahingontekoja 5 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 17 ja 12 prosenttia.
Kuudesluokkalaisista pojista varkauksista raportoi 9 prosenttia vuonna 2022 ja vahingontekoja 7 prosenttia. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat 14 ja 11 prosenttia.
Kuudesluokkalaisilla tytöillä sekä varkaudet että vahingonteot ovat vähentyneet 3 prosenttiyksikköä.
Myös kodin ulkopuolella koetut pahoinpitelyt ovat vähentyneet. Pahoinpitelyjen yhteydessä koetussa väkivallassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja pahoinpitelyn seurauksena saatujen vammojen vakavuus on pysynyt samalla tasolla. Pahoinpitelytapauksissa tekijä on useimmiten joku samanikäinen lapsi tai nuori.
– Nuorten toisilleen tekemistä rikoksista puhutaan tällä hetkellä paljon julkisuudessa, mikä antaa kuvaa sen räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Tämä tutkimus ei tue kyseistä havaintoa, niin kuin eivät tue muutkaan viime aikoina nuorille itselleen tehdyt kyselytutkimukset, kertoo tutkija Laura Mielityinen Tampereen yliopistosta.
Häirintä lisääntynyt digiympäristöissä
Katujen sijaan erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä häirintä ja väkivaltakokemukset ovat yleistyneet merkittävästi. Kuudesluokkalaisista 34 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 39 prosenttia on kokenut ainakin jotakin kiusaamisen tai häirinnän muotoa internetissä viimeisten 12 kuukauden aikana.
Edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2013 kokemuksia oli 13 prosentilla kuudesluokkalaisista ja 16 prosentilla yhdeksäsluokkalaisista.
Kiusaamista ja häirintää ovat muun muassa kiusaaminen tai haukkuminen viesteillä ja uhkailevien viestien lähettäminen.
Myös seksuaalinen häirintä ja ehdottelu internetissä ovat yleistyneet sekä kuudes- että yhdeksäsluokkalaisilla. Molemmat ikäryhmät jakavat lisäksi omia yhteystietojaan internetissä enemmän ja tapaavat internet-tuttavuuksiaan useammin kuin vuonna 2013.
Väkivalta on sukupuolittunutta
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan väkivaltakokemuksissa on edelleen eroja vastaajan sukupuolen mukaan. Tytöillä ja muunsukupuolisilla on merkittävästi enemmän seksuaaliväkivallan kokemuksia kuin pojilla. Samanlaiset erot sukupuolittain ovat havaittavissa myös internetissä koetussa väkivallassa ja perheväkivallassa.
Sairauksia, vammoja tai erityistarpeita raportoineilla lapsilla ja nuorilla on enemmistöä enemmän sekä yleisiä että perhe- ja seksuaaliväkivallan kokemuksia. Myös erilaiset sosiaaliset tekijät kuten vanhempien työttömyys ja sijaishuollossa asuminen lisäävät väkivallan riskiä.