Oulun vaalipiirissä on 475 000 asukasta, yhdeksän prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiristä valitaan 18 kansanedustajaa. Vaalipiiriin kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat.
Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 12, Oulun vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Oulun vaalipiirissä
Maalaisliitto, vuodesta 1965 keskustapuolue ja vuodesta 1988 Suomen keskusta on ollut Oulun vaalipiirin suurin puolue sotien jälkeisen ajan. Vain yksissä eduskuntavaaleissa toinen puolue on yltänyt samaan kansanedustajien lukumäärään. Sekä keskusta että SKDL saivat vaalipiiristä seitsemän kansanedustajaa vuoden 1958 eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliiton perustamisen jälkeen keskusta on saanut yhdeksän kansanedustajaa lähes kaikissa vaaleissa, poikkeuksena vuosien 2011 ja 2019 vaalit, jolloin keskustan oli tyytyminen kuuteen kansanedustajaan.
Taulukko 1. Vasemmistoliiton, keskustan ja perussuomalaisten kannatus on Oulun vaalipiirissä huomattavasti valtakunnallista kannatusta suurempi, sosiaalidemokraattien, vihreiden ja kokoomuksen kannatus pienempi.
Vasemmistoliitto piti vaalipiirissä toiseksi suurimman puolueen sijaa kolmen kansanedustajan voimin aina vuoden 2011 vaaleihin asti, jolloin perussuomalaiset kiilasi ohi neljällä kansanedustajallaan.
Vasemmistoliitto on aina pitänyt SDP:n ja kokoomuksen takanaan Oulun vaalipiirissä. Tästä on vain yksi poikkeus: vuoden 1995 vaaleissa SDP sai 44 ääntä enemmän kuin vasemmistoliitto.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,3 prosenttiyksiköllä.
Keskustan tappio oli Oulun vaalipiirissä tuntuvasti rajumpi kuin maassa keskimäärin, peräti -9,7 prosenttia, keskusta menetti kolme kansanedustajan paikkaa. Neljännen paikkansa perussuomalaiset sai kokoomukselta, muiden paikat pysyivät ennallaan.
Taulukko 2. Nykyisillä hallituspuolueilla on yli 60 prosentin kannatus Oulun vaalipiirissä. Puolet kannatuksesta on kuitenkin keskustan varassa.
Oulun vaalipiirissä yhdellä puolueella on poikkeuksellisen vahva asema: keskusta on saanut puolet vaalipiirin kansanedustajista vuoden 1991 vaaleista lähtien lukuun ottamatta vuosien 2011 ja 2019 vaaleja.
Punavihreät puolueet vasemmistoliitto, SDP ja vihreät ovat saaneet vuodesta 1991 lähtien yhteensä kuusi paikkaa, kolmanneksen vaalipiirin paikoista, poikkeuksena seitsemän paikkaa vuonna 1995 ja neljä paikkaa vuoden 2015 vaaleissa.
Kevään vaaleissa vaalipiirin kaksien edellisten vaalien ylivoimainen ääniharava Juha Sipilä ei ole ehdokkaana. On mielenkiintoista nähdä, häviääkö keskusta kevään vaaleissa Oulun vaalipiirissä yhtä paljon kuin se saattaa hävitä valtakunnallisesti, ja mille puolueille siinä tapauksessa keskustan äänet menevät. Tähän asti keskustan vaalitappioiden hyödyn on korjannut perussuomalaiset. Keskustan suurtappiosta Oulun vaalipiirissä on kuitenkin liian aikaista puhua, puolue sai maakuntavaaleissa sangen hyvän tuloksen.
Suuren ja pienen maakunnan vaalipiiri
Oulun vaalipiiri muodostuu kahdesta keskenään erilaisesta maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaalla on yli 415 000 asukasta ja 30 kuntaa, Kainuussa runsaat 71 000 asukasta ja kahdeksan kuntaa.
Taulukko 3. Kajaanissa asuu 51,2 prosenttia Kainuun asukkaista ja Oulussa 50,4 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan asukkaista.
Pohjois-Pohjanmaan asukasluku on kasvanut 1,1 prosentilla viiden viime vuoden aikana. Kasvu on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Kempeleen (+10,5 prosenttia), Oulun (+4,5) ja neljän muun kunnan asukasluku kasvaa, mutta muissa 24 kunnassa asukasluku laskee,
Kainuun maakunnan asukasluku on supistunut 4.7 prosentilla viiden viimeisen vuoden aikana. Maakunnan jokaisen kunnan asukasmäärä on vähentynyt viiden viime vuoden aikana. Pienintä lasku on ollut Sotkamossa (-1,2 prosenttia) ja Kajaanissa (-2,7).
Neljäs paikka on kaukana, mutta ei mahdoton
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai vasemmiston Katja Hänninen vertausluvulla 11 273,333. Vertausluku vastasi 4,33 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas oli keskustan Tuomas Kettunen, jonka vertausluku oli 11 212,286, joka vastasi 4,31 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.
Vaalipiirissä toiseksi eniten henkilökohtaisia ääniä saanut Hanna Sarkkisen sijoitus vertausluvun mukaisessa järjestyksessä oli neljäs ja Merja Kyllösen kahdestoista. Vasemmiston varakansanedustaja Risto Kalliorinne päätyi sijalle 24.
Taulukko 4. Mitä korkeampi äänestysprosentti, sitä korkeampi on viimeisenä valitun vertausluku. Vasemmistoliitto yleensä hyötyy korkeasta äänestysaktiivisuudesta.
Kansanedustajien määrällä mitattuna Oulun vaalipiiri on vasemmiston menestynein alue. Oulun vaalipiiristä on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina valittu kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa. Vuoden 2015 vaaleissa ääniosuus putosi ensimmäistä kertaa alle 13 prosentin, ja vasemmiston kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas putosi sijalle 22.
Kolmen paikan säilyttämiselle on hyvät mahdollisuudet. Vasemmistolla on vaalipiirissä nyt ministeri joka tuo puolueelle positiivista näkyvyyttä. Hanna Sarkkisella on kaikki edellytykset saada uusia äänestäjiä vasemmiston perinteisten äänestäjien ulkopuolelta ja nousta vaalipiirin ääniharavaksi.
Pohjois-Pohjanmaan Vasemmisto on asettanut tavoitteeksi saada kevään vaaleissa neljä kansanedustajaa Oulun vaalipiiristä. Se on erittäin kunnianhimoinen tavoite. Kun Helsingin vasemmisto on yltänyt vaaleissa ihmeisiin, niin ei se voi olla mahdotonta Oulun vaalipiirissäkään.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Oulun vaalipiirissä
Oulun vaalipiiri on kuulunut vasemmistoliiton vahvimpiin alueisiin. Vuoden 1991 vaaleissa vasemmistoliitto sai vaalipiirissä 13,1 prosenttia äänistään koko maassa ja enemmän ääniä kuin missään muussa vaalipiirissä. Ääniosuudella mitaten Oulun vaalipiiri oli vasemmistoliiton toiseksi suurin vaalipiiri.
Vuoden 2019 vaaleissa Oulun vaalipiiri oli vasemmistoliiton kolmanneksi suurin äänimäärällä mitattuna, toiseksi suurin ääniosuudella mitattuna.
Kaavio 1. Vasemmistoliiton kannatus Oulun vaalipiirissä on ollut aina tuntuvasti puolueen valtakunnallista kannatusta korkeampi, korkeimmillaan 7,3 prosenttiyksikköä vuonna 2007 ja alimmillaan 4,7 prosenttiyksikköä vuonna 2015. Keskimäärin vasemmiston ääniosuus on ollut Oulun vaalipiirissä 5,7 prosenttia korkeampi kuin koko maassa.
Oulun vaalipiirissä on kaksi sen maakuntia vastaavaa hyvinvointialuetta, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun hyvinvointialueet. Vasemmistoliiton kannatus on perinteisesti vahvaa, mutta aluevaalien tulos oli pettymys. Suhteellisen vaatimattoman tuloksen syytä on haettu muun muassa siitä, että Oulun vaalipiirin kansanedustajat Pohjois-Pohjanmaan alueelta Hanna Sarkkinen ja Katja Hänninen eivät asettuneet ehdolle.
Taulukko 5. Viime eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa Kainuusta tuli 21,3 prosenttia vasemmiston äänistä Oulun vaalipiirissä, kuntavaaleissa 20 prosenttia. Kainuun osuus Oulun vaalipiirin asukkaista on 14,6 prosenttia.
Kainuun maakunnassa vasemmistoliiton kannatus on aivan omaa luokkaansa, ääniosuus on korkeampi kuin missään vaalipiirissä. Vasemmiston kannatuksen notkahdusta Oulun vaalipiirissä vuoden 2015 vaaleissa selittää suurelta osin äänimäärän ja ääniosuuden raju supistuminen Kainuussa. Kajaanissa vasemmiston ääniosuus pieneni 5,4 prosenttiyksikköä. Tavallista huonompaa tulosta selittää osaltaan se, että Kainuun kansanedustaja Merja Kyllönen oli valittu Euroopan parlamentin jäseneksi eikä ollut ehdokkaana. Vuoden 2019 vaaleissa Kyllönen oli jälleen ehdokkaana, ja ääniosuus nousi Kajaanissa 6,1 prosenttiyksikköä.
Merja Kyllönen on ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa, kuten myös Oulun vaalipiirin pohjois-pohjanmaalaiset kansanedustajat Katja Hänninen ja Hanna Sarkkinen.
Taulukko 6. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi.
Vasemmiston ehdokkaat Oulun vaalipiirissä
Katja Hänninen, Raahe (4 145 ääntä v. 2019); Jessi Jokelainen, Oulu (uusi ehdokas); Jouni Jussinniemi, Pyhäjärvi (1 143); Taija Jyrkäs, Oulu (uusi); Saara Karjalainen, Kajaani (uusi); Olli Kohonen, Oulu (430); Juha Kortelainen, Hyrynsalmi (uusi); Merja Kyllönen, Suomussalmi (7 068); Jaakko Latvanlehto, Muhos (uusi); Matti Luonuansuu, Alavieska (uusi); Juha-Matti Mustonen, Oulu (uusi); Pasi Niiranen, Ylivieska (uusi); Silvo Juhani Nybacka, Lumijoki (210); Mikko Raudaskoski, Oulu (2 832 ääntä v. 2003); Suvi Röntynen, Oulu (217); Hanna Sarkkinen, Oulu (11 153), Antti Tihinen, Pudasjärvi (uusi) ja Carolyn Tourunen, Oulu (uusi).
Ehdokaslista täydennetty 3.2.2023
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon kansanedustajaehdokkaista valittiin Olli Kohonen, Mikko Raudaskoski ja Jouni Jussinniemi, Kainuun hyvinvointialueelta Merja Kyllönen ja Saara Karjalainen, varavaltuutetuksi Juha Kortelainen.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi
uutiskirje 