Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Poliittiset voimasuhteet Pirkanmaan vaalipiirissä
Pirkanmaan vaalipiiri – vuoden 1995 eduskuntavaaleihin asti Hämeen läänin pohjoinen vaalipiiri – oli pitkään vasemmistoenemmistöinen, puhuttiin punaisesta Pohjois-Hämeestä. Punaisella ei viitattu vain vasemmistopuolueiden suureen suosioon, vaan myös punatiilisiin tehdasrakennuksiin, jotka hallitsivat maakunnan paikkakuntien keskustojen maisemaa.
Vaalipiirin kansanedustajien enemmistö oli SDP:n ja vasemmistoliiton edeltäjän, SKDL:n edustajia aina vuoden 1987 vaaleihin asti. Siitä lähtien porvarillisilla puolueilla on ollut kasvava enemmistö. SDP:n ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli vielä 1990-luvulla noin 40 prosenttia, 2010-luvulla noin 30 prosenttia.
Vasemmistopuolueiden suurin kannatus tuli tehtaiden työläisiltä. Työväenpuolueiden kannatuksen hiipuminen ei johdu siitä, että työläiset olisivat löytäneet uuden puolueen. Se johtuu siitä, että tehdastyöläisten lukumäärä on vähentynyt poikkeuksellisen paljon Pirkanmaalla.
Vertailukelpoisia tilastoja eri alojen työllisten määrästä ei löydy ennen vuotta 2007. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2007 koko maan työllisistä 18 prosenttia oli teollisuuden palkkalistoilla, vuonna 2020 enää 13 prosenttia, vähennystä viisi prosenttiyksikköä. Vuonna 2007 teollisuuden osuus työllisistä oli Pirkanmaalla 24 prosenttia ja vuonna 2020 enää 15 prosenttia, vähennys yhdeksän prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitto on menettänyt kannatustaan poikkeuksellisen paljon juuri Pirkanmaalla. Kun puolueen ääniosuus koko maassa on vuoden 1991 vaaleista vuoden 2019 vaaleihin laskenut vajaat kaksi prosenttiyksikköä, on ääniosuuden lasku Pirkanmaalla ollut 6,5 prosenttiyksikköä.
Pirkanmaalla on SDP ja kokoomus ovat vuorotelleet eduskuntavaaleissa vaalipiirin suurimman puolueen asemasta. Nyt eduskunnassa on Pirkanmaalta viisi demaria ja neljä kokoomuslaista. Sosiaalidemokraatit auttoi viimeksi voittoon Sanna Marinin saamat yli 19 000 ääntä.
Perussuomalaisten nousu kolmen suuren puolueen joukkoon vuoden 2011 vaaleissa vaikutti puolueiden voimasuhteisiin samansuuntaisesti Pirkanmaalla kuin koko maassa. Perussuomalaiset voitti, kaikki muut hävisivät, mutta vasemmistoliitto ja vihreät hävisivät vähemmän kuin muut.
Vasemmistoliitto oli Pirkanmaalla vihreitä suurempi puolue kunnes puntit olivat tasan vuoden 2011 vaaleissa. Sen jälkeen vihreä liitto on menestynyt vasemmistoa tuntuvasti paremmin.
Keskustapuolueen kannatus on Pirkanmaalla puolueen valtakunnallista kannatusta huomattavasti heikompi. Parhaimmillaan kolmeen paikkaan yltäneellä puolueella on nyt kaksi paikkaa.
Pirkanmaa kasvaa voimakkaasti, se näkyy myös kansanedustajien määrässä. Vuoden 1987 eduskuntavaaleissa Pirkanmaalta valittiin 13 kansanedustajaa, ensi huhtikuussa 20. Kyse ei ole vain muuttoliikkeestä, vaan Pirkanmaahan on liitetty uusia kuntia.
Satakunnan vaalipiiristä Pirkanmaahan liitettiin 1990- ja 2000-luvuilla Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Punkalaidun ja Ylöjärveen vuonna 2007 liitetty Viljakkala sekä Vammalaan vuonna 2007 liitetty Suodenniemi. Satakunnasta Pirkanmaahan liitetyt Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät vuonna 2009 Sastamalaksi. Vasta 1950-luvulla Tammermaana perustettu Pirkanmaa kattaa nyt suuremman osan vanhasta Satakunnasta kuin Satakunta.
Pirkanmaan väestö on keskittynyt Tampereelle ja sen ympäristökuntiin. Tampereella asuu 46 prosenttia pirkanmaalaisista, Tampereella ja sen viidessä naapurissa, Nokialla, Ylöjärvellä, Kangasalla, Lempäälässä ja Pirkkalassa kolme neljästä.
Vasemmisto sai viime eduskuntavaaleissa yli 54 prosenttia Pirkanmaan äänistään Tampereelta, mutta vasemmistoliitolla on myös paljon kannattajia monella pienellä paikkakunnalla, kuten Virroilla, Hämeenkyrössä ja Ruovedellä.
2019 vasemmistoliiton lisäpaikasta uupui 1 570 ääntä
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Pirkanmaalta valittiin 19 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai perussuomalaisten ehdokas Veijo Niemi. Hänen vertauslukunsa oli 12954,8. Tuo vertausluku vastaa 4,31 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Ensimmäinen valitsematta jäänyt oli vihreiden Oras Tynkkynen. Hänen vertauslukuaan 12384,0 vastaava ääniosuus oli 4,12 prosenttia. Jos jo tuolloin olisi valittu 20 kansanedustajaa, Tynkkynen olisi kansanedustaja.
Sijalle 21 tuli vasemmiston Anne Nyman. Hänen vertauslukunsa 12170,5 antoi ääniosuuden 4,05 prosenttia. Äänikynnyksen tuntumassa oli ahdasta.
Pirkanmaan vaalipiirissä vasemmisto menetti täpärästi toisen kansanedustajan paikkansa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Paikan voittaminen takaisin oli vuonna 2015 melko lähellä ja vuonna 2019 hyvin lähellä. Nykyinen kansanedustaja Anna Kontula hakee neljättä kautta ja seuraa Helsingin junaan.
Eduskuntavaalien ja aluevaalien tulokset eivät ole vertailukelpoisia, mutta Pirkanmaan kohdalla on vaikea vastustaa vilkuilua aluevaalien tulokseen. Pirkanmaan vasemmisto oli 10,7 prosentin ääniosuudella vaalipiirin neljänneksi suurin puolue, sekä vihreät että keskusta jäivät taakse.
Vasemmiston ääniosuuden nousu aluevaaleissa verrattuna kuntavaaleihin ja eduskuntavaaleihin oli Pirkanmaalla suurempi kuin vasemmiston kannatuksen kasvu muissa vaalipiireissä. Jos vasemmiston vaalikampanja eduskuntavaaleissa onnistuu samaan malliin kuin aluevaaleissa, on toinen paikka varma.
Pirkanmaalla vapautuu kahden arvostetun ja ansioituneen kansanedustajan äänet muiden ehdokkaiden tavoiteltavaksi. Sosiaalidemokraattien Jukka Gustafssonia (4 814 ääntä 2019) ja vihreiden Satu Hassin (4 835) äänestäjistä huomattava osa on äänestänyt henkilöä, ei puoluetta. Heistä osa tulee varmasti tutkimaan tarkkaan vasemmistonkin ehdokaslistaa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Pirkanmaalla
Vasemmistoliitto on saanut keskimäärin 11 prosenttia äänistään eduskuntavaaleissa Pirkanmaalta, viime vaaleissa 9,7 prosenttia. Näin laskien Pirkanmaa oli vuoden 2019 vaaleissa vasemmistoliitolle viidenneksi tärkein vaalipiiri. Jos vertaillaan vasemmiston menestystä eri vaalipiireissä käyttäen mittapuuna äänimäärää, on Pirkanmaa vasemmistoliiton kolmanneksi suurin vaalipiiri. Jos mittarina käytetään vasemmiston ääniosuutta eri vaalipiireissä, Pirkanmaa on sijalla seitsemän.
Vasemmistoliiton ääniosuus Pirkanmaalla oli parhaimmillaan 16 prosenttia vuoden 1999 vaaleissa. Marjatta Stenius-Kaukonen oli tuolloin vaalipiirin ääniharava. Hän sai lähes 40 prosenttia kaikista vasemmistoliiton äänistä. Niistä äänistä tuhannet olivat henkilökohtaisia ääniä, jotka eivät pysyneet vasemmistoliitolla seuraavissa vaaleissa.
Pirkanmaalta valittiin 15 kansanedustajaa vuosien 1991 ja 1995 vaaleissa, 16 kansanedustajaa vuonna 1995, 18 kansanedustajaa vuosien 2003, 2007 ja 2011 vaaleissa ja 19 edustajaa 2015 ja 2019. Seuraavalla vaalikaudella Pirkanmaan kansanedustajien lukumäärä on 20.
Pirkanmaan vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa
Pirkanmaan vasemmisto asettaa täydet 20 ehdokasta eduskuntavaaleihin:
Katariina Aakus, Tampere (uusi ehdokas); Mikko Aaltonen, Tampere (1 855 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Teija Hautanen, Tampere (uusi); Selmi Holopainen, Turku (uusi); Toni Ilmaniemi, Kangasala; (uusi); Anna Kontula, Valkeakoski (6 946 ääntä eduskuntavaaleissa 2019); Satu Kosola, Lempäälä (792 ääntä 2019); Katja Kotalampi, Virrat (808 ääntä 2019); Aki Leppänen, Ylöjärvi (uusi); Mari Lind, Orivesi (uusi); Lauri Lindén, Tampere (uusi); Mirka Löf, Hämeenkyrö (uusi), Minna Minkkinen, Tampere (881 ääntä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa); Aapo Niemi, Tampere (1 073 ääntä 2019); Anne Nyman, Nokia (1 988 ääntä 2019); Virva-Mari Rask, Lempäälä (1 023 ääntä 2019); Leena Saarela, Sastamala (1 188 ääntä 2019) Liban Sheikh, Tampere (1 207 ääntä 2019); Sohvi Sirkesalo, Tampere (uusi) ja Esko Turunen, Tampere (uusi).
Moni viime kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Eduskuntavaaliehdokkaista Anna Kontula, Minna Minkkinen, Mikko Aaltonen, Anne Nyman ja Leena Saarela valittiin aluevaltuustoon, Mirka Löf ja Satu Kosola valtuuston varajäseniksi.
(Ehdokaslista päivitetty 26.1.2023)
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi
uutiskirje 