Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli marraskuussa 63 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä pysyi ennallaan. 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 74,7 prosenttia ja työttömyysasteen trendiluku 6,7 prosenttia.
Vuodessa työllisyysasteen trendiluku nousi 1,7 prosenttiyksikköä. Työttömyysasteen laski 0,3 prosenttiyksikköä.
15–74-vuotiaita työllisiä oli marraskuussa 2 625 000. Työttömiä oli 164 000.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan luvut ovat kerrassaan hämmästyttävän vahvat.
Kerrassaan hämmästyttävän vahvat työllisyysluvut! Työllisyysaste (trendi) marraskuussa 74,7 % ja työttömyysaste 6,7 %. Trendin mukaan 4 kk aikana työllisten määrä +33t. Kuulostaa hurjalta. Kuka on palkannut? Näinköhän nämä tarkentuvat lähikuukausien aikana vähän alas. pic.twitter.com/x7MubXHTLE
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) December 20, 2022
Loistava työllisyyskehitys uhmaa juuri nyt vahvasti ennusteita, toteaa puolestaan Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
– Työllisyysaste nousee kohti ennätyslukemia, vaikka suhdanteen viilenemistä ja taantumaa on povattu kuukausitolkulla. Ilmeisesti oikea tulkinta on se, että työvoiman kysyntätilanne oli alkuvuodesta niin vahva, että se etenee edelleen hyökyaallon lailla vastatuulesta huolimatta.
Suomen työllisyysaste on juuri nyt jopa historiallisen korkea. Jonkin verran korkeammalla käväistiin 1990-luvun alussa ennen laman alkua, kun takana oli pitkä nousukausi, mutta sekin ennätys alkaa Appelqvistin mukaan olla jo lähellä.
Työmarkkinoiden imu vetää
Työttömyydessä tänä vuonna nähtyä vuoristorataa hän pitää yllättävänä.
– Keväällä työttömyysasteen trendi ampaisi nopeaan kasvuun ja vaikutti siltä, että tilanne on kriisiytymässä. Kesän jälkeen työttömyys on kuitenkin kääntynyt uudelleen laskuun. Ilmeisesti työttömyyden kohoamisessa oli kyse pikemminkin siitä, että lisää ihmisiä rohkaistui työnhakuun ja siirtyi takaisin työmarkkinoille vahvan kysynnän imussa. Syksyllä iso osa heistä on onnistunut löytämään töitä, mikä on hieno uutinen.
– Vähemmän hieno uutinen on tosin se, että meillä on edelleen runsaasti pitkäaikaistyöttömiä, eikä työllisyyden kasvu tule siitä ryhmästä.
Jonkinlaista viitettä huonommasta käänteestä antaa se, että avoimien työpaikkojen määrä on kääntynyt selvään laskuun, jota on jatkunut useiden kuukausien ajan.
– Mitenkään surkean huono ei uusien avoimien työpaikkojen taso edelleenkään silti ole historiallisessa vertailussa, toteaa Appelqvist.
Marraskuussa TE-toimistoihin ilmoitettiin 73 100 uutta työpaikkaa. Lukema on 20 000 vähemmän kuin edellisenä vuotena vastaavaan aikaan.