Suomalaisten Nato-myönteisyys on säilynyt edelleen vahvana, vaikka jäsenyyden ratifiointi on jumissa Unkarissa ja Turkissa. Suomalaisista 78 prosenttia suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Vain kahdeksan prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen kielteisesti.
EVAn edellisessä kyselyssä maaliskuun alussa 60 prosenttia kannatti Suomen liittymistä Natoon.
Nato-myönteisyys on hyvin vahvaa kaikissa muissa väestöryhmissä paitsi vasemmistoliiton kannattajien piirissä.
Kaikissa muissa väestöryhmissä enemmistö suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen positiivisesti. Vasemmistoliitossa positiivisesti suhtautuvia on niukka vähemmistö, 48 prosenttia. Negatiivisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuvia vasemmistoliitossa on 23 prosenttia.
Voimakkainta positiivinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on kokoomuksen (97 %), sosiaalidemokraattien (89 %) ja keskustan (87 %) kannattajissa.
Yli puolet (53 %) suomalaisista katsoo, että Suomen tulee olla avoin kaikelle yhteistyölle Naton sisällä, mukaan lukien Suomeen sijoitettavat sotilastukikohdat. Vain neljännes (25 %) torjuu väittämän.
Miehet (83 %) suhtautuvat Suomen Nato-jäsenyyteen naisia (75 %) myönteisemmin, mutta naisten suhtautumisessa on tapahtunut suuri muutos hakemuksen jättämisen jälkeen. Vielä maaliskuussa alle puolet naisista kannatti Suomen Nato-jäsenyyttä.
– Suomalaisten sytyke liittyä Natoon oli uhkaavaksi muuttunut Venäjä. Uudessa maailmantilanteessa suomalaiset ovat valmiita ainakin harkitsemaan kaikkia lisätoimia, joilla Venäjän uhkaa voidaan lieventää, tuloksia tulkitsee EVAn arvion kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.